Vuosi 2017 oli sekä toiminnallisesti että taloudellisesti hyvin raskas. Vuotta varjostivat mm. tulipalot, LATE-lajittelulaitoksen käynnistysongelmat, jäte- ja hankintalainsäädännön muutokset tai muutossuunnitelmat sekä eriävä näkemys verottajan kanssa jäteverosta. Aloitetaan kuitenkin katsaus onnistumisista.

PHJ:n vastaanottamien jätteiden kokonaishyödyntämisaste nousi ennätykselliseen 94 %:iin (92 % v. 2016). Strategisena tavoitteenamme on jalostusarvon nostaminen niin, että vuonna 2020 pääosa käsittelykuluista katetaan tuotteiden myyntituloilla.  Tuotteiden myyntitulot olivat 1,8 M€, jossa oli kasvua edelliseen vuoteen 40 %. Käsittelyn kuluista katettiin myyntituloilla 18 %, siinäkin kasvua 10 %.  Suunta on siis oikea, vaikka matkaa yli 50 %:iin (=pääosa) on vielä melkoisesti. Uuden LATE-lajittelulaitoksen myötä meillä on periaatteessa mahdollisuudet erotella materiaalikierrätykseen nykyistä enemmän eri muovilaatuja ja kartonkia seka-, energia ja rakennusjätteistä.  Ongelmaksi on kuitenkin noussut erityisesti kierrätysmuovin vastaanottajien puute. Selvitämme kuitenkin koko ajan markkinoita ja tehostamme lajittelulaitoksen toimintaa niin, että eroteltujen materiaalien laatu vastaisi käyttäjien tarpeita.

Yhtenä strategisena päämääränä on hyvä palvelutaso. Siinä onnistuimme asiakaspalautteen perusteella erinomaisesti. Jäteasema Pillerin asiakaskyselyssä saimme arvosanan 4,5 asteikolla 1-5, jossa 5 on erinomainen. Myös Kujalassa asioivat ammattiautoilijat arvioivat palvelumme 4,2:n arvoiseksi (asteikko 1-5). Asiakaskäynnit jäteasemilla ovat kasvaneet tasaiseen tahtiin. Myös v. 2016 alussa aloitetut laajennetut lauantaiaukiolot ovat löytäneet asiakaskuntansa. Asiakaspalautteen perusteella laajensimme Pillerin lauantaiaukioloa vielä tunnilla vuoden 2018 alussa. Jäteasemilla on mahdollisuus lajitella jätteet jopa 34 eri lajiin, vuoden 2017 aikana uutena tuli saniteettiposliini. Posliini pystytään hyödyntämään tiilien valmistuksen raaka-aineena.

Käsittelytoimintamme kulmakivenä on LATE-lajittelulaitos.  Laitoksen koekäyttö alkoi vuoden 2016 lopulla ja jatkui syyskuulle 2017, jolloin vastaanotimme laitoksen prosessitoimittajalta. Koska vastaan otettu laitos ei täyttänyt alkuperäisiä tavoitteita kapasiteetin ja käytettävyyden suhteen, aloitimme välittömästi revision suunnittelun. Uskomme vahvasti, että revisiossa tehtävillä toimenpiteillä saavutetaan laitoksen kapasiteetti ja käytettävyys vastaamaan alkuperäistä suunnitelmaa ja jatkossa pystytään lisäämään materiaalikierrätystä kustannustehokkaasti. Alkuvaikeuksista huolimatta voimme olla ylpeitä uskalluksestamme uudenlaiseen ajatteluun. Edelläkävijöitä tarvitaan, kuten ympäristöministeri Tiilikainen viestitti laitoksen avajaisissa joulukuussa 2016: ”Juuri tämän kaltaista edelläkävijyyttä tarvitaan, jotta päästään eteenpäin kiertotaloudessa. Teillä on kunnianhimoiset tavoitteet ja toivomme laitoksen toimivan niin kuin on suunniteltu ja toivottavasti saatte seuraajia muualta päin Suomea. On aina hienoa, että edelläkävijät näyttävät tietä muille. Onnea PHJ:lle sinne Lahteen!”

Oman käsittelyn kapasiteettivajeesta johtuen jouduimme koko vuoden 2017 ostamaan Kujalan ulkopuolelta käsittelypalveluita ennakoitua enemmän, mikä vaikutti negatiivisesti yhtiön talouteen. Lisäksi tulipalo murskauslaitos MURRElla toukokuussa 2017 vaikutti tuotantoon ja aiheutti ylimääräisiä kuluja. Kaikkiaan yhtiön tulos jäi tappiolle n. 0,3 M€.

Vuoden 2017 alussa voimaan tulleen hankintalain sidosyksikkösäännökset rajasivat markkinaehtoisen myyntimme 15 %:iin liikevaihdosta v. 2017 ja 10:iin v. 2018.  Varauduimme markkinaehtoisen toiminnan vähentämiseen mm. lopettamalla sekalaisen rakennusjätteen vastaanoton ja rajoitimme muunkin yritysjätteen vastaanottoa toimialueen ulkopuolelta.  Tätä kirjoittaessani eduskunnassa on käsittelyssä jätelain muutos, jossa markkinaehtoisen myynnin rajaksi esitetään 10 % vuoteen 2029.  Jos esitys ei mene eduskunnassa läpi, raja tippuu 5 %:iin ja 500 000 euroon, mikä käytännössä tarkoittaisi markkinaehtoisen toiminnan lopettamista. Se taas edelleen heikentää yhtiön mahdollisuuksia palvella PK-yrityksiä ja hyödyntää tehokkaasti rakennettua infraa. Asukkaille se tarkoittaa hintojen korotuksia. Onneksi edunvalvontajärjestömme Suomen Kiertovoima ry KIVO on tehnyt ansiokasta työtä viedessään viestiä päättäjille. Useat oman alueemme toimijat ja kansanedustajat ovatkin ymmärtäneet kuntalaisten ja PK-yritysten edun tässä asiassa. Kiitos heille tuesta!

Koko vuotta varjosti myös eriävä näkemys verohallinnon kanssa. Marraskuussa 2016 tulli teki Kujalan jätekeskuksessa paikanetsinnän ja kuulusteli useampaa Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n (PHJ) työntekijää sekä toimitusjohtajaa koskien jätelasin vastaanottoa. Asia liittyy Kujalan jätekeskuksen suljetun kaatopaikan länsipään saneeraustyömaahan, jossa on käytetty ympäristöluvan mukaisesti jätelasia suunnitelmien mukaisessa rakennekerroksessa. Lasin käyttö sinänsä on sallittua, mutta verohallinnon mielestä kyseessä on kaatopaikan sulkeminen ja siksi lasista olisi pitänyt maksaa jäteveroa. Ko. kaatopaikka on kuitenkin viranomaisten päätöksellä suljettu jo 1990-luvun alussa sen aikaisin rakennekerroksin. Nyt siellä on tehty normaaleja maanrakennustöitä kaatopaikan saneerauksen ympäristöluvan mukaisesti. PHJ siis katsoo, ettei toiminta ole ollut miltään osin jäteveron alaista. Asia on edennyt sekä hallinnollisella puolella että rikosasiana. Hallintovalituspuolella valmistellaan valitusta Hallinto-oikeuteen verohallinnon päätöksestä hylätä PHJ:n oikaisuvaatimus jälkiverotuspäätöksistä. Rikosasia on vireillä Päijät-Hämeen käräjäoikeudessa. Toimitusjohtajaa ja toista henkilöä syytetään törkeästä veropetoksesta. Vastaajat tulevat vaatimaan syytteen hylkäämistä ennen muuta sillä perusteella, ettei kyseessä ollut jäteveron alainen toiminta, jolloin kukaan ei ole voinut syyllistyä veropetokseen. PHJ on maksanut riidanalaisen jäteveron.

Lämmin kiitos koko henkilökunnalle, hallitukselle ja yhteistyökumppaneillemme erinomaisesta työstä v. 2017.

Tuula Honkanen
toimitusjohtaja

Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy (PHJ) on vuonna 1993 perustettu 10 kunnan omistama osakeyhtiö, joka hoitaa osakaskunnissa syntyvien yhdyskuntajätteiden vastaanotto-, käsittely- ja hyödyntämistehtävät sekä jätehuollon kehittämis- ja neuvontatehtävät. Yhtiö tarjoaa jätteiden käsittelypalveluita myös elinkeinoelämälle.

PHJ kuuluu tytäryhtiönä Lahden kaupunkikonserniin. Yhtiön suurin omistaja vuonna 2017 oli 58,6 %:n osuudella Lahden kaupunki. PHJ vastaa yhteistyö- ja osakassopimuksen mukaisesti, että sen toimialueelle suunnitellaan ja toteutetaan taloudellinen, tehokas ja tasapuolinen jätehuoltojärjestelmä.

PHJ:n jätteenkäsittelytoiminnot on keskitetty Lahteen, Kujalan jätekeskukseen, joka on yhtiön ainoa jätteenkäsittelypaikka. Jätteitä vastaanotetaan myös muissa kunnissa sijaitsevilla jäteasemilla, vaarallisten jätteiden keräyskontteihin sekä kiertävin keräyksin. PHJ:n toimialueella on pääosin käytössä sopimusperusteinen, kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetusjärjestelmä. Yhtiö ei kuljeta jätteitä, vaan kuljetuksista vastaavat yksityiset kuljetusyritykset.

Lisätietoja yhtiöstä phj.fi

Strategiatyö

Yhtiön hallitus hyväksyi strategian vuoteen 2020 loppuvuodesta 2010. Toimintaympäristön muutoksia seurataan aktiivisesti ja strategiaa tarkistetaan säännöllisesti.

Toiminta-ajatus

Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n (PHJ) tehtävänä on hoitaa jätehuoltoa omistajakuntien puolesta mahdollisimman laajasti, tehokkaasti ja taloudellisesti. Lakisääteistä toimintaa tuetaan markkinaehtoisella toiminnalla.

Visio vuoteen 2020

PHJ on arvostettu ja merkittävin yhdyskuntajätehuollon palveluiden tarjoaja Päijät-Hämeessä.
Pääosa jätteenkäsittelyn kuluista katetaan jätteistä jalostettujen tuotteiden myyntituloilla.

Päämäärät 

• Hyvä palvelutaso
• Kilpailukyky
• Jätehuolto-osaamisen kehittäminen kasvuhakuiseksi liiketoiminnaksi
• Korkea materiaalikierrätysaste
• Ympäristöhaittojen vähentäminen
• Työkykyinen henkilöstö terveellisessä ja turvallisessa työympäristössä

Arvot

PHJ on avoin, tasapuolinen ja vastuullinen yritys.

Toimenpiteet

Toiminnalliset ryhmät päättävät vuosittain konkreettisista toimenpiteistä päämäärien saavuttamiseksi.

Toimintapolitiikka

Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n tehtävänä on hoitaa jätehuoltoa omistajakuntien puolesta mahdollisimman laajasti, tehokkaasti ja taloudellisesti. Lakisääteistä toimintaa tuetaan markkinaehtoisella toiminnalla.

1. Suunnittelemme ja toteutamme jätelain sekä yhteistyö- ja osakassopimuksen tavoitteiden mukaista tasapuolista jätehuoltojärjestelmää, jonka avulla ehkäisemme ja vähennämme ympäristövaikutuksia vesistöön, maaperään ja ilmaan.
2. Toimimme ympäristö- ja työturvallisuussäädösten sekä muiden organisaatiota velvoittavien vaatimusten mukaisesti.
3. Kehitämme toimintaamme jatkuvasti asiakaslähtöisesti omistajien ohjauksessa ja yhteistyössä sidosryhmien kanssa.
4. Toimimme niin, että työympäristö on turvallinen ja henkilöstö työkykyinen. Sitoudumme vammojen ja terveyden heikentämisen ehkäisemiseen.
5. Sitoudumme toimintamme jatkuvaan parantamiseen.
6. Toteutamme avointa, vuorovaikutteista, aktiivista ja rehellistä tiedotuspolitiikkaa.
7. Tämä toimintapolitiikka liitetään vuosittain julkaistavaan vuosi-ja ympäristökatsaukseen. 

Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n hallitus 23.6.2010, tarkistus 10.4.2015, ei muutoksia

Toimintajärjestelmä 

Yhtiön toimintajärjestelmä koostuu ISO 9001:2015 standardin mukaisesta laatujärjestelmästä, ISO 14001:2015 standardin mukaisesta ympäristöjärjestelmästä sekä OHSAS 18001:2007 työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmästä (TTT). PHJ on integroinut järjestelmät yhdeksi toimintajärjestelmäksi, jonka on sertifioinut akkreditoitu sertifiointiyritys SGS Fimko Ltd.

Yhtiön strategia ja toimintapolitiikka ohjaavat merkittävien laatu- ja ympäristö- sekä työterveys- ja turvallisuusnäkökohtien tunnistamista ja tavoitteiden asettamista. Päämäärien ja tavoitteiden pohjalta laaditaan eriasteiset pitkän ja lyhyen tähtäimen suunnitelmat. Toimintaa arvioidaan ja kehitetään jatkuvasti sekä palautteiden että tarkkailu- ja mittaustulosten perusteella.

Omistajuus 

Yhtiö on Lahden kaupungin tytäryhteisö. Lahden kaupungin omistusosuus on 58,6 %.
Osakkeiden määrä/ %-osuus 31.12.2017
Yhteensä 268 kpl / 100 %
Yksi ääni/osake. Yhtiön osakkeita rasittavat yhtiöjärjestyksen mukaiset suostumus- ja lunastuslausekkeet.

Yhtiön yhteistyö- ja osakassopimusta muutettiin vuoden 2017 aikana omistajakunnissa tapahtuneiden kahden kuntaliitoksen vuoksi. Kuntaliitosten lisäksi muutospainetta osakassopimukseen tuli myös muuttuneen kuntalain myötä. Yhteistyö- ja osakassopimukseen tehtiin seuraavat muutokset:

• Kuntalain mukainen kirjaus hallituksen jäsenten pätevyydestä
• Kuntaliitosten jälkeinen osakastilanne
• Joitain teknisiä korjauksia
• Hallituksen paikkajako

Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n hallituksen jäsenmäärä pysyi entisellään (7 jäsentä). Lahti nimeää hallitukseen kolme jäsentä (aikaisemmin kaksi) ja yli 15 000 (aikaisemmin yli 20 000) asukkaan kunnat nimeävät kukin yhden jäsenen. Asikkala, Kärkölä, Padasjoki ja Sysmä nimeävät luetellussa järjestyksessä vuorollaan kahdeksi vuodeksi hallituksen jäsenen alkaen 2017 kesäkuusta. 

Yhtiön hallinto 2017

Hallitus 20.4.2016- 19.9.2017

Aartolahti Jouko, Sysmä
Fabritius Markku, Myrskylä
Heikkilä Hannu, Hollola
Lanu Jussi, Lahti, puheenjohtaja
Lindgren Sinikka, Orimattila
Metsänen Harri, Lahti, varapuheenjohtaja
Moilanen Pekka, Heinola

Hallitus 19.9.2017 alkaen

Aartolahti Jouko, Sysmä
Fabritius Markku, Myrskylä
Heikkilä Hannu, Hollola
Lanu Jussi, Lahti, puheenjohtaja
Koskela Markku, Orimattila
Nikkanen Arja, Lahti
Tähkänen Juha, Heinola, varapuheenjohtaja

Alla kuvassa yhtiön hallitus ja toimitusjohtaja

Organisaatio 31.12.2017

Alla kuvattuna yhtiön hierarkiaorganisaatio 31.12.2017

Kuenergi ja muut energiahankkeet

PHJ käynnisti keväällä 2015 TEKES-rahoitteisen hankkeen INKA-Kestävän energiaratkaisun yhteishankinta Kujalan jätekeskukseen, Kuenergi. Lisäksi PHJ osallistui Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy:n EAKR-rahoitteeseen hankkeeseen YTE Yritysvetoinen terminaali, missä myös tutkittiin jätekeskuksen energiaratkaisuja. Molemmat hankkeet päättyivät vuonna 2017.

Hankkeiden tuloksena saatiin kattava tieto Kujalan alueen toimijoiden energiankulutuksesta ja mahdollisista hukkalämmöistä, energiansäästömahdollisuuksista ja vaihtoehtoisista energiatuotantomuodoista. Konkreettisena tuloksena toteutettiin laitosten MURRE ja OILI katoille koeaurinkovoimalat, joissa tutkitaan mm. paneelien käytettävyyttä jätekeskusolosuhteissa. Lisäksi kilpailutettiin jätekeskuksen älykäs valaistus. Molempiin saatiin TEKESin energiatukea.

Jatkoaihioina tutkitaan aurinkovoimalan perustamista suljetun kaatopaikan pinnalle, sähkön- ja lämmönjakelun kiinteistöverkkoa Kujalan alueelle sekä hukkalämpöjen talteenottoa ja hyödyntämistä. Jatkohankkeissa tavoitteena on energiakustannusten aleneminen ja energiaomavaraisuuden lisääminen Kujalassa.

Kuvassa Aurinkovoimala kuvattuna nestemäisten jätteiden käsittelylaitos OILIn katolla.

Hankkeissa selvitettiin myös MURRE-murskauslaitoksen lopputuotteiden (puu- ja SRF-polttoaineet) jatkojalostusmahdollisuuksia esim. tiivistämällä (pelletöinti) tai kuivaamalla esim. hukkalämpöjä hyödyntäen. Selvitykset jatkuvat vuonna 2018 tavoitteena nykyisen polttoaineen valmistusketjun laadullisten ongelmien vähentäminen.

Kiertoliike-projektin työpaketit 

PHJ on mukana Lahden ammattikorkeakoulun hallinnoimassa, Päijät-Hämeen liiton ja EU:n rahoittamassa Kiertoliike-projektissa, minkä päätavoitteena on edistää kiertotalouteen liittyvää liiketoimintaa maakunnan kehittämisen lähtökohdista. Tavoitteena on tukea alueen yritysten nykyisten prosessien, tuotteiden ja palveluiden muutosta kiertotalouden suuntaan, edistää uuden liiketoiminnan syntymistä ja etsiä uusia käytännön ratkaisuja. Projektin tavoitteena on lisäksi vahvistaa kiertotalouteen liittyvää osaamista alueella ja mahdollistaa uusia innovaatioita. Yksi tavoite on toiminnan kansainvälistäminen. PHJ on mukana useammassa projektin työpaketissa. 

Yksi näistä projekteista on kiertoliikkeen Massalaitos-työpaketti, jossa selvitetään tarkemmin PHJ:n, Labio Oy:n ja Lahti Energia Oy:n jäte- ja sivuvirtoja ja niiden jatkojalostusmahdollisuuksia. Projektissa etsitään uusia hyödyntämiskohteita sellaisille jäte- ja sivuvirroille, joiden hyödyntämismahdollisuudet ovat vielä tätä nykyä ongelmallisia tai muuten vain rajalliset. Työpaketin tavoitteena on, että sen loputtua hankkeeseen osallistuvilla toimijoilla on selvä näkemys siitä, millä tavoin yhtiöiden omia toimintoja sekä yhteistyötä muiden tahojen kanssa tulisi kehittää, jotta valikoiduille jäte- ja sivuvirroille voitaisiin mahdollistaa nykyisiä ratkaisuja selvästi kustannustehokkaampi sekä kiertotaloutta edistävä loppukäyttö. Selvitykset jatkuvat 8/2018 saakka.

Kiertoliike-projektin Kierrätyspaikka-työpaketissa on pilotoitu yhdessä Lahden Työn Paikka Oy:n kanssa täyden palvelun kierrätyskeskusta Kujalassa. KierrätysPaikka Kujalaan voi tuoda käyttökelpoisia tavaroita ja niitä voi myös ostaa kierrätysmyymälästä.

Kierrätyspuisto

Tulevaisuuden jätehuollon aluetarpeita varten PHJ osallistui yhdessä Päijät-Hämeen liiton, Lahden kaupungin, Lahti Energia Oy:n, LABIO Oy:n ja Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy:n kanssa seudullisen kierrätyspuiston sijaintipaikkaselvitykseen. Lahden seudulla jätteen käsittely on nyt keskitetty Lahden Kujalan jätekeskukseen ja muutamalle teollisuusalueelle. Jätteen teollinen käsittely ja kierrätys tulevat lisääntymään ja seutukunta tarvitsee lisäalueen tulevaisuuden kiertotalouden haasteiden toteuttamiseen. Tarkoituksena on, että yhdyskuntajätteen käsittely jatkuu edelleen Kujalan jätekeskuksessa.  Uuden alueen tarve on vähintään 100 hehtaaria. Sijaintipaikkaselvityksen perusteella aloitetaan maakuntakaavan vaihekaavatyö ja ympäristövaikutustenarviointi potentiaalisimpien aluevaihtoehtojen kesken vuoden 2018 aikana.

Kaikkien asuinkiinteistöjen, myös vapaa-ajan kiinteistöjen, tulee kuulua järjestetyn jätehuollon piiriin ja lajitella jätteensä vähintään energia- ja sekajäteastiaan.

Asumisessa syntyvät jätteet lajitellaan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätehuoltomääräysten tarkoituksena on edistää jätteiden lajittelua ja ehkäistä jätteistä ja jätehuollosta aiheutuvia haittoja.

Jätehuoltomääräysten mukaan kiinteistöt asemakaavoitetuilla alueilla Asikkalassa, Heinolassa, Hollolassa (ei Hämeenkoskella), Lahdessa ja Orimattilassa (ei Artjärvellä), joissa on asuntoja 10 tai enemmän, lajittelivat seitsemään astiaan (biojäte, energiajäte, sekajäte, kartonki, paperi, lasi ja metalli).

Pienemmät asuinkiinteistöt ovat velvoitettuja lajittelemaan kahteen astiaan (energiajäte ja sekajäte). Pienille kiinteistöille suositellaan kiinteistökohtaista kompostointia sekä lasi-, kartonki- ja muovipakkausjätteiden sekä metallin viemistä niiden keräyspisteisiin. Keräyspaperin keräyksen tulee olla järjestetty jätelainsäädännön mukaisesti.

Jätteiden kerääminen ja kuljettaminen on toimialueella pääosin kiinteistön haltijan järjestämää. Osassa toimialuetta (Orimattilan Artjärvellä, Heinolan ja Sysmän haja-asutusalueella sekä Kärkölässä 1.7.2017 alkaen energia- ja sekajätteen osalta sekä Heinolassa ja Orimattilassa biojätteen osalta) on kunnan järjestämä jätteenkuljetus.

Jätelain mukaan kunnan järjestämä jätteenkuljetus on ensisijainen tapa järjestää kunnan vastuulle kuuluva kiinteistöittäinen jätteenkuljetus.  Jätelain mukainen kunnan jätehuoltoviranomainen, Päijät-Hämeen jätelautakunta, tarkasteli toimialueen jätteenkuljetusjärjestelmää kokouksessaan 16.1.2014 ja päätti säilyttää toimialueella kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen. Päätöksestä tehdyt valitukset olivat hallinto-oikeuden käsittelyssä kunnes 16.2.2016 Itä-Suomen hallinto-oikeus päätti palauttaa asian lautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi. Päijät-Hämeen jätelautakunta käsitteli asiaa uudelleen kokouksessaan 16.2.2017 (§ 6), jossa se päätti edelleen jatkaa kiinteistönhaltijan järjestämää jätteenkuljetusta. Lautakunnan päätöksestä on valitettu hallinto-oikeuteen.

Jätehuollon asukaspalvelut, kuten jäteasemat, vaarallisten jätteiden ja puutarhajätteiden keräys sekä neuvontapalvelut rahoitetaan ekomaksulla. Ekomaksu on jätelain mukainen Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n omistajakuntien päättämä jätehuollon perusmaksu, jonka suuruudesta on vuoden 2013 alusta päättänyt Päijät-Hämeen jätelautakunta.

Ekomaksu on vuosimaksu, joka laskutetaan jokaiselta asunnolta (vakituinen ja vapaa-ajan asunto) Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n alueella. Vuonna 2017 ekomaksun suuruus oli 25,51 euroa/vuosi vakituisilta ja 13,01 euroa/vuosi vapaa-ajan asunnoilta. Vuonna 2017 ekomaksua kerättiin 2,421 milj. euroa.

Vuonna 2017 ekomaksulla rahoitettiin seuraavat jätteiden vastaanottopalvelut:

• seitsemän jäteasemaa
• seitsemän kiertävää jäteasemaa (kesä)
• kolme vaarallisten jätteiden keräyskonttia
• neljä romumetallin keräyspistettä
• kiertävät vaarallisten jätteiden, metalliromujen ja sähkölaitteiden keräykset (kevät ja syksy)
• kaikki toimialueen apteekit (noin 30 kpl) lääkejätteiden vastaanottopisteinä

Lisäksi ekomaksulla rahoitetaan suljettujen kaatopaikkojen jälkihoitoa ja jätelautakunnan toimintaa.

Kaikki palvelupisteet ovat toimialueen asukkaiden käytettävissä kuntarajoista riippumatta. 

Käyttökelpoisen tavaran ohjautumista uudelleen käyttöön tuetaan tekemällä yhteistyötä Padasjoen kierrätyskeskuksen ja Lahden Työn Paikan kanssa.

Asiakasmäärät jäteasemilla kasvussa

Jäteasemilla kävi vuonna 2017 noin 160 000 asiakasta, joista yli puolet kävi Lahden jäteasema Pillerillä.

Kiertävällä jäteasemalla kävi yhteensä noin 360 asiakasta. Vaarallisten jätteiden keräyskontteja käytti vuonna 2017 noin 2 500 asiakasta. Vaarallisia jätteitä, metalliromua ja sähkölaitteita kerättiin kiertäviin keräysautoihin kaikissa PHJ:n toimialueen kunnissa keväällä ja syksyllä Orimattilan Artjärvellä, Pukkilassa, Myrskylässä ja Hämeenkoskella. Keräykset palvelivat vuonna 2017 noin 2 500 asiakasta.

PHJ-Lavapalvelu

PHJ-Lavapalvelu tarjoaa yksityisasiakkaille ja taloyhtiöille erilaisia lavavaihtoehtoja mm. kiinteistöissä syntyville haravointi- ja risujätteille sekä rakennus- ja remonttijätteille. Tarjolla on erilaisia ja erikokoisia lavoja asiakkaan tarpeen mukaan, lokerolava mahdollistaa jätteiden lajittelun. Lavapalvelun toiminta-alue on Lahti ja Hollola sekä alue säteellä Vääksy, Vierumäki, Uusikylä, Pennala. Vuonna 2017 lavatilauksia oli yhteensä 224 kpl ja vastaanotettu kokonaisjätemäärä oli 442 tonnia.

PHJ-Säkkipalvelu

PHJ-Säkkipalvelua tarjotaan Lahden ja Hollolan (ei Hämeenkoski) asukkaille. Suursäkki on jätelavaa kevyempi ja edullisempi vaihtoehto pienille jätemäärille ja pieniin pihoihin.  Asiakas voi ostaa suursäkin Lahden tai Hollolan jäteasemilta sekä Nesteen Hennalan ja Taukotuulen huoltamoilta. Täytettyään suursäkin asiakas tilaa kuljetuksen PHJ:lta, samalla asiakkaalta voidaan noutaa esimerkiksi isoja huonekaluja. Vuonna 2017 säkkejä myytiin yhteensä 80 kpl, kuljetustilauksia oli yhteensä 31 kpl ja vastaanotettu kokonaisjätemäärä oli yhteensä 22 tonnia.

Peräkärry vuokralle

Jäteasema Pilleriltä Kujalan jätekeskuksesta voi vuokrata kuomullisen peräkärryn jätteiden kuljetusta varten. Peräkärryn vuokrauskertoja vuonna 2017 oli yhteensä 92 kpl.

KierrätysPaikka-keräyspiste

Lahden Työn Paikka Oy avasi vuonna 2016 yhteistyössä Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n kanssa Lahden jäteasema Pillerin yhteyteen kierrätyskelpoisen tavaran keräyspisteen, KierrätysPaikan.  KierrätysPaikkaan otettiin vastaan ehjiä, puhtaita ja käyttökelpoisia tavaroita ja materiaalia kuten huonekaluja, polkupyöriä ja työkaluja. Vastaanotettu kierrätyskelpoisen tavaran määrä oli vuonna 2017 noin 15 tonnia.

Jäteneuvonta on omistajakuntien yhtiölle osoittama lakisääteinen palvelutehtävä.  Neuvonta kustannetaan asuntokohtaisella ekomaksulla. Neuvonnalla halutaan motivoida asukkaita kestävään kuluttamiseen, jätteen määrän vähentämiseen ja tehokkaaseen jätteiden lajitteluun niiden syntypaikalla.

Palvelu- ja lajitteluneuvontaa annetaan asukkaille erilaisissa neuvontatilaisuuksissa, puhelimitse, erilaisten neuvonta-aineistojen ja -kampanjoiden muodossa, netissä sekä sosiaalisessa mediassa.

LOKKI-seinäkalenteri, joka kodin jätehuollon tietopaketti, jaettiin toimialueen kaikkiin koti- ja vapaa-ajan talouksiin ja yrityksiin. Vuoden 2017 LOKKI-kalenterin painosmäärä oli 140 000 kappaletta ja teemana biojätteen lajittelu hyödyksi.

Lokki-kalenterin kuvitus kerättiin Kaunis Päijät-Häme -kalenterikuvakisan avulla. Kampanjalla halutaan kannustaa päijäthämäläisiä arvostamaan ympäristöään ja houkutella heitä mukaan arjen ympäristötekoihin, kuten jätteiden parempaan lajitteluun. Kuvakisaa toteutetaan osoitteessa kaunispäijäthäme.fi.

Vuoden 2017 aikana jäteneuvontaa sai yhteensä lähes 9 000 henkilöä kaikkiaan yli 260 tilaisuudessa. Neuvontapuhelimeen vastattiin noin 6 300 kertaa, joista noin 2 300 käsitteli ekomaksuasioita ja 4 000 muita jätehuollon palveluihin ja jätteiden lajitteluun liittyviä asioita. Henkilökohtaista puhelinneuvontaa annettiin arkipäivisin toimistoaikana.

Yleisötapahtumia, joissa jäteneuvontaa annettiin, olivat muun muassa Ystävänpäiväviikon Luukuta Oikein Rakkausjäte-tapahtuma Kauppakeskus Karismassa, toimialueen kuntien toripäivät ja markkinat, seudullisen Ympäristöviikon Ympäristökylä-tapahtuma ja Ympäristöviikon aikana jäteasemilla (pois lukien Lahden jäteasema Pillerillä) toteutetut Luukuta Oikein –neuvontatapahtumat asukkaille.

Jäteneuvonnan tilaisuuksia toteutettiin oman henkilökunnan toimesta ja ostopalveluna Lahden kaupungin ympäristöneuvonnalta. Ostopalveluna toteutettu jäteneuvonta oli jaettu aikuisneuvontaan ja ympäristökasvatukseen. Jäteneuvontaa on ostettu Lahden ympäristöneuvonnalta vuoden 2011 alusta. Ostopalveluun sisältyi myös palvelu- ja lajitteluneuvonta Kauppakeskus Trion Lahti INFO-asiakaspalvelupisteessä.

Jäteneuvonnan yhteistyötä tehtiin myös nuoria työllistävän Inspis ry:n kanssa. Inspis edisti lajittelu- ja kierrätystietoutta omissa toiminnoissaan ja tapahtumissaan, mm. yläkoululaisille suunnatussa ympäristöaiheisessa visailussa Haluatko Miljöönääriksi.

Toimialueen asukkaille järjestettiin maksuttomia kompostointikursseja ja -luentoja yhteistyössä Lahden 4H-yhdistyksen kanssa Pienennä BioBerttaa –kampanjan hengessä. Ruokajätteen vähentäminen oli aiheena vahvasti esillä eri jäteneuvonnan tilaisuuksissa. BioBertan kampanjasivusto osoitteessa pienennäbioberttaa.fi keräsi yli 14 000 kävijää.

Joulurauhan julistus jäteastioille toteutettiin ensimmäistä kertaa. Julistuksen toteuttivat PHJ:lle Lahden Erstan koulun 4B-luokan oppilaat.

Neuvonnalla tavoitettiin vuoden aikana erilaisissa tapahtumissa, tilaisuuksissa ja puhelimitse kaikkiaan yli 15 000 asiakasta.

PHJ vastaanotti yhteensä 175 960 tonnia jätettä vuonna 2017. Pääosa jätteistä vastaanotettiin Kujalan jätekeskuksessa, jossa jätteitä välivarastoidaan, käsitellään, hyödynnetään, siirtokuormataan ja loppusijoitetaan. Kokonaisjätemäärä oli hieman edellisvuosia alhaisempi. Selvin ero oli pilaantuneiden maiden osalta; näiden määrä voi vaihdella huomattavasti rakennus- ja maaperän kunnostushankkeiden vuosivaihtelusta johtuen.

Kaatopaikalle loppusijoitetun jätteen määrä on pudonnut mm. vuonna 2016 voimaan astuneen orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon sekä kehittyneiden hyötykäyttömahdollisuuksien myötä. Vuonna 2017 PHJ:n vastaanottamasta kokonaisjätemäärästä hyödynnettiin ennätykselliset 94 %. Valtaosa hyödyntämisestä oli energiahyötykäyttöä.

Vuoden 2017 jätteistä ja kerätystä kaatopaikkakaasusta tuotetun energian määrä vastaa noin 13 300 omakotitalon vuotuista lämmitysenergian määrää (pinta-ala 150- 200 neliötä, lämmitysenergian tarve 20 MWh/v).

Yhdyskuntajätteen osuus kokonaisjätemääristä oli 56 %. Vastaanotettu määrä (98 001 t) kasvoi hieman edellisvuosiin nähden. Yhdyskuntajätteen määrän kasvu johtui pääosin PHJ:n toimialueen ulkopuolelta vastaanotetusta sekajätteestä, jota vastaanotettiin hankintalain mukaisella horisontaalisella yhteistyösopimuksella Kiertokapula Oy:ltä. Yhdyskuntajätteen hyödyntämisaste oli 95 %.

PHJ tuottaa ylläpitopalvelun Lahden kaupungin vastuulla oleville maan- ja lumenvastaanottoalueille.  PHJ:n hoidossa ovat maanvastaanottoalueet Rälssi ja Miekka sekä lumenvastaanottoalueet Rälssi, Vanhatie, Hakapelto ja Turrantie.

Lahden kaupunki ja PHJ tekevät yhteistyössä selvitystä Lahden alueen ylijäämämaiden käsittelyn nykytilasta. Esitys tulevaisuuden toimintamallista valmistuu vuoden 2018 aikana.

Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy vastaa kuntien puolesta myös Hollolan, Heinolan ja Asikkalan maanvastaanottoalueiden hoidosta. Nämä maanvastaanottoalueet sijaitsevat jäteasemien yhteydessä. Kujalan jätekeskuksessa ylijäämämaita otetaan vastaan tarpeen mukaan.

 Toimintaorganisaation uudistaminen ja henkilöresurssit

Yhtiön henkilöstömäärä oli vuoden 2017 lopussa 40 henkilöä, joista määräaikaisia oli 6 henkilöä. Henkilöstöstä miehiä oli 24 ja naisia 16.

Vuoden aikana palkattiin tuotantoesimies laitostoimintoihin (LATE, MURRE, OILI). Loppuvuodesta käynnistettiin rekrytointi konepalveluiden esimiehen palkkaamiseksi, hän aloitti työt 2.1.2018.

Henkilökunnan lisäys perustui vuoden aikana tehtyyn toimintaorganisaation ja resurssien riittävyyden tarkasteluun. Toimintaorganisaatiota uudistettiin 1.1.2018 alkaen niin, että päätoiminnot ovat tuotanto, maa- ja kiviainespalvelut ja asukaspalvelut.

Toimintaorganisaation uudistamista tuettiin sisäisellä vuorovaikutustaitojen koulutuksella. Yhtiön johtoryhmä, esimiehet ja asiantuntijat osallistuivat vuorovaikutuskoulutukseen, saivat palautetta omista vuorovaikutustaidoistaan ja tekivät henkilökohtaisen kehityssuunnitelman.

Vuoden aikana PHJ tarjosi työharjoittelupaikkoja alan opiskelijoille ja palkkasi koululaisia kesätöihin jätekeskuksen piha-alueiden kunnossapitoon.

Henkilöstön hyvinvointi ja virkistys

Yhtiö tuki työntekijöiden liikunta- ja kulttuuriharrastusta tarjoamalla henkilökohtaiseen käyttöön liikunta- ja kulttuuriseteleitä. Lisäksi Kujalan jätekeskuksessa kävi hieroja noin joka toinen viikko antamassa halukkaille hierontaa, FST-venyttelyä, Neurosonic- tai Body Control-hoitoa. Vuosittainen työhyvinvoinnin päivä vietettiin Vierumäellä liikunnan merkeissä. Vuosittaisen työtyytyväisyyskyselyn tulos 4,16 (asteikko 1-5) oli hyvä.

Henkilöstön koulutus

Henkilöstön koulutuspäiviä kertyi keskimäärin 3 päivää/htv. Kuluja koulutuksesta aiheutui 687 €/htv. Vuoden lopussa henkilökunnasta 20 % oli ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita, 40 % ammattikorkeakoulu- tai opistotutkinnon suorittaneita ja 40 % perusasteen suorittaneita.

Terveys ja työturvallisuus

Tapaturmapoissaoloja aiheutui 0,2 päivää/htv. Yhtäjaksoisesti alle 3 kk:n sairauspoissaoloja kertyi 5,2 päivää/htv. Työsuojelun ja turvallisuuden tasoa ylläpidettiin ja seurattiin säännönmukaisin menettelyin. Pisteytysmenettely, ns. ”turvallisuusindeksi” antoi vuonna 2017 tulokseksi 91,9 % (tavoite 100 %). Indeksin tulos laski edellisvuotisesta johtuen uuden toimintatavan sisäänajosta.  

Hätätilanteiden hallintaa kartoitettiin käytännössä Kujalan jätekeskuksen toimistolla järjestetyn poistumisharjoituksen avulla.

Riskinarviointeja tehtiin eri toiminnoille suunnitelman mukaan. LATE-lajittelulaitoksella tehtiin myös työhygieenisiä mittauksia. Lisäksi henkilöstöä kannustetaan havainnoimaan turvallisuutta päivittäisessä työssään. Havainnot käsitellään yhteisesti ja ne kuuluvat myös palkitsemisjärjestelmän piiriin. Vuonna 2017 turvallisuushavaintoja tehtiin ja käsiteltiin yhteensä 44 kpl (tavoitteena vähintään 50 kpl).

Työsuojelukierros tehtiin Kujalan jätekeskuksessa, maanvastaanottoalueilla, vaarallisten jätteiden keräyskonteilla sekä Asikkalan, Heinolan, Hollolan ja Orimattilan jäteasemilla. Työsuojelukierroksella tarkasteltiin turvallisuushavaintoja ja muita työturvallisuuteen liittyviä palautteita, riskinarvioinnissa, turvallisuusindekseissä, työsuojelutarkastuksissa, auditoinneissa ja edellisellä työsuojelukierroksella havaittuja poikkeamia sekä korjaavien toimenpiteiden toteutumista. Lisäksi haastateltiin henkilöstöä. Kierroksella todettiin, että turvallisuusasiat olivat hyvällä tasolla.

Turvallisuussuunnitelma, työsuojelun toimintaohjelma ja työterveyshuollon toimintasuunnitelma päivitettiin ja työsuojeluvaalit järjestettiin.

Tuntipalkkaisuudesta kuukausipalkkaan 

Vuoden 2016 aikana valmisteltiin merkittävää muutosta, jossa tavoitteena oli tuntipalkkaisten työntekijöiden siirtyminen kuukausipalkkaisiksi ja samalla noudattamaan AVAINTES työehtosopimusta kunta-alan TTES:n sijasta. Muutoksen tavoitteena oli yksinkertaistaa ja sujuvoittaa palkanmaksutoimintaa sekä lisätä työntekijöiden tasa-arvoisuutta. Neuvottelujen lopputuloksena kaikkien tuntipalkkaisten kanssa laadittiin uudet työsopimukset kuukausipalkkaisina. Muutos astui voimaan 1.2.2017.

Sisäinen viestintä ja vuorovaikutus

Sisäisen viestinnän tärkeä kanava oli kerran kuukaudessa henkilökunnan kesken kokoontuva PHJ-palaveri. PHJ-palaveri on tiedotus- ja keskustelutilaisuus, missä käsitellään yhtiön ajankohtaisia asioita. PHJ-palaverissa vieraili yhteistyötahojen edustajia kertomassa omasta toiminnastaan.

Henkilöstö osallistui myös omaan työtehtäväänsä liittyviin, säännöllisesti kokoontuviin toimintokohtaisiin ryhmiin, jotka päättävät vuosittain konkreettisista toimenpiteistä yhtiön päämäärien saavuttamiseksi. Henkilöstöfoorumi käsitteli henkilökunnan ajatuksia ja toiveita yhtiön johdon suuntaan ja päinvastoin.

Sisäinen viestintä koskettaa myös Kujalan jätekeskuksen alueella PHJ:n omia toimintoja hoitavia urakoitsijoita ja muita alueella toimivia yrityksiä. PHJ:n toimintoja hoitavat urakoitsijat ovat tärkeässä roolissa osaamisen laadun ja palvelujen toimivuuden varmistamisessa. Urakoitsijoiden henkilökunta osallistui yhtiön toimintokohtaisten ryhmien ja käsittelytoiminnan palavereihin. Urakoitsijat tekevät kilpailutettuina mm. kaatopaikan, lajittelulaitoksen ja murskauslaitoksen jätteiden käsittelyä ja konetöitä sekä jätteiden sisäisiä ja ulkoisia kuljetuksia. Urakointiyhtiöiden henkilökuntaa perehdytettiin ja urakoitsijoiden toiminta sisältyi PHJ:n sisäiseen ja ulkoiseen auditointiin. Muiden alueella toimivien yritysten kanssa jatkettiin säännöllisiä tapaamisia alueella toimimisen käytänteiden sujuvuuden varmistamiseksi.

Viestinnällä vaikutetaan eri sidosryhmien mielikuvaan yhtiöstä. Kohdennetulla viestinnällä halutaan lisätä eri sidosryhmien tietämystä jätehuoltoasioista ja luottamusta yhtiön toimintaan ja päämääriin. Yhtiön ulkoinen viestintä onkin avointa, aktiivista, vuorovaikutteista ja rehellistä.

PHJ:n henkilökuntaa on kuultu asiantuntijoina vuonna 2013 toimintansa aloittaneen kunnan jätehuoltoviranomaisen, Päijät-Hämeen jätelautakunnan kokouksissa.

Syyskuussa yhtiön hallitukselle ja toimialueen jätelautakunnan jäsenille tarjottiin mahdollisuus osallistua Suomen Kiertovoima KIVO ry:n (ent. Jätelaitosyhdistys ry) järjestämään, kuntien luottamushenkilöille suunnattuun seminaariin. Koulutuksen tavoitteena oli lisätä tietoa jätehuollon yhteiskunnallisesta roolista ja vastuista.

Lahden kaupungin luottamushenkilöt, jätelautakunnan jäsenet mukaan luettuina, saivat mahdollisuuden tutustua Kujalan jätekeskuksen toimintoihin syyskuussa kaupungin järjestämän luottamushenkilökoulutuksen yhteydessä.

Yhteydenpito Lahden kaupungin konsernihallintoon oli tiivistä. Konsernihallinnon nimetyt yhteyshenkilöt saivat tiedoksi yhtiön hallituksen asialistat ja kokousten jälkeen pöytäkirjat. Hallitusaineiston jakelussa siirryttiin käyttämään kaupunkikonsernin extra-työtilaa. Yhtiön toiminnasta raportoitiin myös erikseen kaupungin konserni- ja tilajaostolle.

PHJ:n toimihenkilöt osallistuvat valtakunnallisen Suomen Kiertovoima ry:n KIVO toimintaan talous- ja hallintojaoksessa, koulutusjaoksessa, viestintäjaoksessa, kehitysjaoksessa ja jätelaitosten toimintajärjestelmiin liittyvässä yhteistyöryhmässä.

Lahden Rakentajien yhdistys ry myönsi 17.3.2017 PHJ:lle Vuoden Rakentaja –palkinnon uudenlaisen ja ainutlaatuisen jätteenkäsittelylaitoksen kehittämisestä ja rakentamisesta.

PHJ:n uusi LATE-lajittelulaitos ja edistyksellinen jätehuolto kiinnostaa alan toimijoita eri puolilta maailmaa. Kujalassa vieraili v. 2017 tutustujia kahdeksasta eri maasta. Vieraina kävivät mm. Japanin varaympäristöministeri Ito seurueineen sekä venäjän luonnonvaraministeri Donskoi yhdessä Suomen ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen kanssa.

PHJ:n hallitus päätti osana LATE-lajittelulaitoksen investointia prosenttiperiaatteesta, jonka perusteella toteutettiin Kujalan Taidekilpailu. Kilpailuun saatiin 30 ehdotusta, joista arvosteluraati valitsi viisi tasokkainta yleisöäänestykseen. Toteutettavaksi työksi raati valitsi taiteilija Anu Suhosen teoksen ”Timantti”. Varasijalle tuli yleisöäänestyksen suosikki, Tiia Katariina Rosanna Heinosen ehdotus ”Sesam Aukene”. Teoksen toteutus siirtyi vuodelle 2018.

Yhtiön tuottamat lakisääteiset palvelut kuvattiin PTV Palvelutietovarantoon ja ne ovat löydettävissä osoitteessa suomi.fi.

Monikanavaista viestintää

Mediatiedotusta kohdistettiin pääasiassa paikallis- ja aluelehdistölle. Tiedotteissa kerrottiin yhtiön kulloinkin ajankohtaisista asioista asukaspalveluissa ja jätteenkäsittelytoiminnoissa. Tiedotteita medialle lähetettiin reilu neljäkymmentä. Mediaosumia saatiin 232 kappaletta.

Yhtiön kotisivuilla vieraili keskimäärin 12 000 kävijää kuukaudessa. Kotisivujen käyttö kanavana on tasaisessa kasvussa. Tästä syystä aloitettiin verkkopalvelun mittava uudistusprojekti, jonka on tarkoitus valmistua kesäkuussa 2018. Asukastiedottamista tehtiin myös facebookissa.

Yritysasiakkaille, isännöitsijöille, yhdistyksille, kouluille ja päiväkodeille tärkeänä viestintävälineenä toimi ajankohtaisasioiden uutiskirje. Uutiskirjeitä julkaistiin vuoden aikana 18 kappaletta.

Palveluiden toimivuutta seurataan säännöllisesti asukkaille ja ammattiautoilijoille tehtävillä asiakastyytyväisyyskyselyillä.

Asukkaille suunnattu kysely toteutetaan vuosittain jäteasema Pillerillä Lahdessa ja jollain muulla vuosittain vaihtuvalla palvelupisteellä. Kyselyitä on tehty järjestelmällisesti vuodesta 2005 alkaen. Jäteasema Pillerillä kyselyyn on vuosittain vastannut 150 asiakasta ja muilla jäteasemilla 100 asiakasta. Jälleen vuonna 2017 asiakkaat olivat hyvin tyytyväisiä saamaansa palveluun. Erityistä kiitosta tuloksissa saa henkilökunnan palvelualttius ja ystävällisyys.

Myös Kujalan jätekeskuksessa asioivat ammattiautoilijat olivat hyvin tyytyväisiä palvelun tasoon. Ammattiautoilijoiden keskuudessa asiakastyytyväisyys sai vuosittain tehtävässä kyselyssä arvon 4,2. Ammattiautoilijat ovat tärkeä asiakaskohderyhmä, sillä Kujalan jätekeskuksen vaa´alla tehdään vuosittain yli 60 000 ajoneuvopunnitusta. 

Yhtiön liikevaihto oli 17,0 milj. euroa, joka oli noin 7,8 % enemmän kuin edellisvuonna. Yhtiön liikevaihdon kasvu perustui ulosmyynnin (myynti energia- ja materiaalihyötykäyttöön) ja palvelumyynnin kasvuun. Palvelumyyntiä kasvatti Lahden kaupungin lumen- ja maanvastaanottotoiminnan hoitaminen. Uutena liiketoimintana aloitettiin 1.7.2017 kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen urakointi Kärkölässä, Orimattilassa ja Heinolassa.  Jätteen vastaanottotoimintojen liikevaihto oli noin 1 %:n edellisvuotta pienempi. Vastaanottotoimintojen liikevaihdon lasku johtui ennen kaikkea hankintalakiin perustuvasta markkinaehtoisen toiminnan rajasta, jonka johdosta markkinaehtoisten jätteiden vastaanottoa jouduttiin rajoittamaan.

Liikevaihdosta 65 % tulee jätteiden käsittelymaksuista. (v. 2016 70 %). 

Merkittävä osa käyttökuluista, 55 % (v. 2016 50 %) käytetään ulkopuolisten palveluiden ostoon.

Kunnanvastuujätehuollon jätemaksujen kertymä ja käyttö

Julkisoikeudellisella kunnan jätemaksulla tulee kattaa sekä kunnalle että kunnan omistamalle yhtiölle, kuten PHJ:lle, kunnan lakisääteisestä jätehuollon järjestämistehtävästä aiheutuvat kustannukset. Jätemaksun perusteista määrätään Päijät-Hämeen jätelautakunnan hyväksymässä jätetaksassa. Jätelain 79 § 3 momentin mukaiset jätemaksun kertymää sekä kertymän käyttöä koskevat tiedot on koottu oheisiin kaavioihin.

Kertymä vuonna 2017 oli 9,521 milj. euroa.  Palvelumaksukertymä sisältää lavapalvelu- ja hallintomaksukertymän.

Kertymä vuonna 2017 oli 9,521 milj. euroa. Suurin osa kertymästä, 77 %, käytetään jätteen käsittelyyn.

Ekomaksupalveluiden tuotot vuonna 2017 olivat yhteensä 3,611 milj. euroa. Tästä ekomaksukertymän osuus oli 2,421 milj. euroa ja jätemaksukertymän osuus 0,692 milj. euroa.

Ekomaksupalveluiden kulut vuonna 2017 olivat yhteensä 3,475 milj. euroa. 62 % kuluista käytettiin jäteasemapalveluihin. Toimialueella on seitsemän palvelevaa jäteasemaa, jotka ovat yhtiön asukkaille suunnattujen palvelujen lippulaiva ja jotka ottavat vastaan joka sortin jätettä kuntarajoista riippumatta. 

Tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2017 avautuu tästä liitetiedostona.

Tilintarkastuskertomus 2017 avautuu tästä liitetiedostona.