Vuosi-ja ympäristökatsaus 2014

Hämeen ympäristöpalkinto 2014 PHJ:lle

Hämeen ELY-keskus myönsi Maailman Ympäristöpäivänä 5.6.2014 Hämeen ympäristöpalkinnon 2014 minulle ja Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:lle uraauurtavasta ja ansiokkaasta työstä syntypaikkalajitteluun perustuvan yhdyskuntajätehuollon kehittämisessä. Perusteluissaan Hämeen ELY painotti toimintaamme edelläkävijänä, ennakkoluulottomuutta, määrätietoisuutta ja johdonmukaista yhtiön kehittämistä kaatopaikan ylläpitäjästä merkittäväksi jätteen hyötykäyttäjäksi.  Oli todella hienoa saada tämä tunnustus, sillä kaikki tuo perusteluissa mainittu on totta. Meillä on ollut yhtiön sisällä, mukaan lukien omistajat, hallitus ja tietenkin koko henkilöstö, yhteinen tavoite hyötykäytön lisäämisessä ja siinä olemme onnistuneet erinomaisesti. Kiitos kuuluu kaikille niille, jotka ovat tämän 20 toimintavuoden aikana olleet mukana työssä.

 

Tuula ja taulu2

 

Tavoitteena lisätä jätteiden arvoa

Yhtiön strategisena visiona on, että vuonna 2020 pääosa jätteen käsittelykuluista katetaan jalostettujen tuotteiden myyntituloilla. Jätteessä on siis edelleen arvoa, jos sen sisältämät raaka-aineet saadaan jalostettua. Helposti valmistettavia jalosteita ovat esim. energiajätteestä ja puusta tehtävät polttoaineet. Haasteellisempaa on saada jätevirrassa olevat muovit, saniteettiposliini, nahka, tekstiilit jne. materiaalihyötykäyttöön. Ei ole tietenkään tarkoituksenmukaista, että PHJ itse ryhtyy uusien tuotteiden valmistajaksi. Mutta me voimme olla se taho, joka raaka-aineen tuottajana luo yritystoiminnalle mahdollisuuden uudenlaisten jätepohjaisten tuotteiden valmistukseen. Toisen jäte on toisen raaka-aine. Tällä periaatteella kehitämme Kujalan jätekeskusta. PHJ saa hyödyn siten, että käsittelykulut alenevat, kun kalliin sekajätteen määrä vähenee.

Jalostustavoitteen toteutuksessa erinomainen esimerkki on viime vuoden kehityshanke KIHU, jossa kehitettiin keräysverkosto ja käsittely kipsi- ja kattohuopajätteille. Kumpaakaan jätettä ei ollut aikaisemmin kerätty erikseen Suomessa. Nyt runsaan vuoden kehitysprojektin tuloksena Kujalassa toimii Tarpaper Recycling Finland Oy:n kattohuopajätteen käsittelylaitos.  Kattohuovalle ja kipsille on myös keräysverkosto kautta Suomen. Tässä hankkeessa meillä olivat hyvinä yhteistyökumppaneina Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy ja Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY sekä materiaalien käsittelyyn erikoistuneet yritykset Gypsum Recycling International A/S ja Tarpaper Recycling Finland Oy. Tämä hanke oli mainio esimerkki julkisten toimijoiden ja yksityisten yritysten yhteistyöstä.

Liikevaihto tippui miljoonalla

Haasteensa vuoteen 2014 toi yleinen taloudellinen tilanne, joka näkyi erityisesti elinkeinoelämän jätemäärissä. Vastaanotettu jätemäärä väheni 12 % ja ulos myyty jäte 13 %. Tämä näkyi liikevaihdon alenemisena miljoonalla eurolla edellisestä vuodesta. Toki myös käyttökulut laskivat, mutta silti oli aikamoinen haaste saada toiminta nopeasti sopeutumaan vähenevään rahavirtaan.  Kesällä ennakoimme reipasta tappiota koko vuodelle, mutta kulukurilla ja muilla toimenpiteillä taloudellinen tulos jäi lopulta hieman voitolliseksi.

Lämmin kiitos hallitukselle, henkilökunnalle, asiakkaille ja kaikille sidosryhmille hyvästä yhteistyöstä.

Tuula Honkanen
toimitusjohtaja

Jätteen hävittämisestä jätteen hallintaan ja hyötykäyttöön

"Yhtiön englanninkielinen rinnakkaistoiminimi uusittiin vastaamaan paremmin nykyistä toimintaa. Uusi nimi Päijät-Häme Waste Management Ltd. korvasi aiemman jätteen hävittämiseen ja kaatopaikkatoimintaan viittaavan nimen Päijät-Häme Waste Disposal Ltd. Englanninkielisen nimen tarve on kasvanut myös lisääntyneiden kansainvälisten suhteiden vuoksi."

Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy (PHJ) on vuonna 1993 perustettu 12 kunnan omistama osakeyhtiö, joka hoitaa osakaskunnissa syntyvien yhdyskuntajätteiden vastaanotto-, käsittely- ja hyödyntämistehtävät sekä jätehuollon kehittämis- ja neuvontatehtävät. Yhtiö tarjoaa jätteiden käsittelypalveluita myös elinkeinoelämälle. PHJ kuuluu tytäryhtiönä Lahden kaupunkikonserniin. Yhtiön suurin omistaja on 51,5 %:n osuudella Lahden kaupunki. PHJ vastaa yhteistyö- ja osakassopimuksen mukaisesti, että sen toimialueelle suunnitellaan ja toteutetaan taloudellinen, tehokas ja tasapuolinen jätehuoltojärjestelmä.

PHJ:n jätteenkäsittelytoiminnot on keskitetty Lahteen, Kujalan jätekeskukseen, joka on yhtiön ainoa jätteenkäsittelypaikka. Jätteitä vastaanotetaan myös muissa kunnissa sijaitsevilla jäteasemilla, jätepäivystyspisteissä, ekopisteillä, vaarallisten jätteiden keräyskontteihin sekä kiertävin keräyksin. PHJ:n toimialueella on pääosin käytössä sopimusperusteinen, kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetusjärjestelmä. Yhtiö ei kuljeta jätteitä, vaan kuljetuksista vastaavat yksityiset kuljetusyritykset.

Lisätietoja yhtiöstä phj.fi

 

Tärkeitä tunnuslukuja 2012 2013 2014
Toimialueen asukasluku 203 374 203 349 203 035
Liikevaihto 1000 € 13 859 14 418 13 534
Taseen loppusumma 1000 € 15 439 18 456 18 219
Tilikauden voitto/-tappio, 1000 € 189 249 65
Liikevoitto /- tappio % 1,5 0,4 -0,2
Omavaraisuusaste % 30,7 24,9 23
Henkilöstön määrä, kpl 31.12. 35 37 38
Vastaanotettu kokonaisjätemäärä (ei puhtaat maat), tonnia 244 591 209 218 185 038
Hyödynnetty vastaanotetusta kokonaisjätemäärästä (ei puhtaat maat) % 86 89 91

 

 

Visio 2020

"PHJ on arvostettu ja merkittävin yhdyskuntajätehuollon palveluiden tarjoaja Päijät-Hämeessä. Pääosa jätteenkäsittelyn kuluista katetaan jätteistä jalostettujen tuotteiden myyntituloilla."

Strategiatyö

Yhtiön hallitus hyväksyi strategian vuoteen 2020 loppuvuodesta 2010. Strategian ajantasaisuus tarkistetaan vuosittain.

Toiminta-ajatus

Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n tehtävänä on hoitaa jätehuoltoa omistajakuntien puolesta mahdollisimman laajasti, tehokkaasti ja taloudellisesti. Lakisääteistä toimintaa tuetaan markkinaehtoisella toiminnalla.

Päämäärät

  • Hyvä palvelutaso
  • Kilpailukyky
  • Jätehuolto-osaamisen kehittäminen kasvuhakuiseksi liiketoiminnaksi
  • Korkea hyödyntämisaste
  • Ympäristöhaittojen vähentäminen
  • Työkykyinen henkilöstö terveellisessä ja turvallisessa työympäristössä

Arvot

PHJ on palveleva, avoin, tasapuolinen, tehokas ja vastuullinen yritys.

Toimenpiteet

Toiminnalliset ryhmät päättävät vuosittain konkreettisista toimenpiteistä päämäärien saavuttamiseksi.

Toimintapolitiikka

Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n tehtävänä on hoitaa jätehuoltoa omistajakuntien puolesta mahdollisimman laajasti, tehokkaasti ja taloudellisesti. Lakisääteistä toimintaa tuetaan markkinaehtoisella toiminnalla.

  1. Suunnittelemme ja toteutamme jätelain sekä yhteistyö- ja osakassopimuksen tavoitteiden mukaista tasapuolista jätehuoltojärjestelmää, jonka avulla ehkäisemme ja vähennämme ympäristövaikutuksia vesistöön, maaperään ja ilmaan.
  2. Toimimme ympäristö- ja työturvallisuussäädösten sekä muiden organisaatiota velvoittavien vaatimusten mukaisesti.
  3. Kehitämme toimintaamme jatkuvasti asiakaslähtöisesti omistajien ohjauksessa ja yhteistyössä sidosryhmien kanssa.
  4. Toimimme niin, että työympäristö on turvallinen ja henkilöstö työkykyinen. Sitoudumme vammojen ja terveyden heikentämisen ehkäisemiseen.
  5. Sitoudumme toimintamme jatkuvaan parantamiseen.
  6. Toteutamme avointa, vuorovaikutteista, aktiivista ja rehellistä tiedotuspolitiikkaa.
  7. Tämä toimintapolitiikka liitetään vuosittain julkaistavaan vuosi-ja ympäristökatsaukseen. 

Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n hallitus 23.6.2010

Toimintajärjestelmä 

Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n toimintajärjestelmä koostuu ISO 14001 standardin mukaan rakennetusta ympäristöjärjestelmästä, ISO 9001 standardin mukaan rakennetusta laatujärjestelmästä sekä OHSAS 18001 työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmästä (TTT). Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy on integroinut järjestelmät yhdeksi toimintajärjestelmäksi, jonka on sertifioinut akkreditoitu sertifiointiyritys SGS Fimko Ltd.

Merkittävät ympäristö-, laatu- sekä työterveys- ja turvallisuusnäkökohdat tunnistetaan ottaen huomioon yrityksen toiminta-ajatus, yhtiön ympäristö- ja liiketoimintastrategia sekä toimintaympäristön muutokset. Näistä lähtökohdista laaditaan yhtiön toimintapolitiikka. Toimintapolitiikkaa toteutetaan määrittämällä yhtiön päämäärät ja tavoitteet sekä ohjaamalla ja arvioimalla toimintaa tavoitteiden saavuttamiseksi.

Yhtiön päämäärien ja tavoitteiden pohjalta laaditaan yhtiön 5-vuotissuunnitelma ja edelleen vuosittaiset ryhmäkohtaiset toimintasuunnitelmat. Toimintaa kehitetään jatkuvasti sekä palautteiden että tarkkailu- ja mittaustulosten perusteella.

 

Toimintajärjestelmä uusi vuosikatsaukseen

 

Omistajuus

Yhtiö on Lahden kaupungin tytäryhteisö. Lahden kaupungin omistusosuus on 51,5 %.
Osakkeiden määrä/ %-osuus 31.12.2014
Yhteensä 268 kpl / 100 %
Yksi ääni/osake. Yhtiön osakkeita rasittavat yhtiöjärjestyksen mukaiset suostumus- ja lunastuslausekkeet.

Omistajuus kartalla 2014  

Yhtiön hallinto 2014

Hallitus 24.4.2013 – 15.4.2014  
Heikkilä Hannu, Hämeenkoski
Helander Risto, Nastola
Hirvonen Harri, Asikkala
Lanu Jussi, Lahti, puheenjohtaja
Metsänen Harri, Lahti, varapuheenjohtaja
Moilanen Pekka, Heinola
Salonsaari Heikki, Hollola

Hallitus 15.4.2014 alkaen (kuvassa alla)
Helander Risto, Nastola
Lanu Jussi, Lahti, puheenjohtaja
Metsänen Harri, Lahti, varapuheenjohtaja
Moilanen Pekka, Heinola
Salonsaari Heikki, Hollola
Tenhunen Kimmo, Kärkölä
Virtanen Maria, Padasjoki

 

 artikkeliin hallitus

 

Organisaatio 31.12.2014

Organisaatiokaavio vuosikatsaukseen

Päämääränä kilpailukyky ja jätehuolto-osaamisen kehittäminen kasvuhakuiseksi liiketoiminnaksi

"Etsimme aktiivisesti jätteelle uusia käsittely- ja hyödyntämismahdollisuuksia."

Reaktiivinen pintarakenne

Kujalan suljetulla kaatopaikalla toteutettu ”Reaktiivinen pintarakenne” - tutkimushanke päättyi. Hanke tähtäsi suljetun kaatopaikan hajupäästöjen vähentämiseen jätemateriaaleista rakennettujen rakenteiden avulla. Hankkeen tulosten perusteella haettiin ympäristölupaa toteuttaa kaatopaikan sulkemisrakenteita tutkituilla jätemateriaaleilla.

KIHU Kipsi ja kattohuopajätteiden keräys kierrätykseen

Vuoden 2014 alussa käynnistyi EAKR-rahoitteinen KIHU-projekti, jossa erilliskerätään kipsiä ja kattohuopaa materiaalihyötykäyttöön. Hankkeen päätoteuttaja on PHJ ja osatoteuttajina hankkeessa ovat Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY ja Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy.  Hanke päättyy keväällä 2015.

 

artikkeliin pyöräkone pienennetty

 

Kierrätyksen lisääminen ja orgaanisen jätteen kaatopaikkakieltoon varautuminen

Valtioneuvoston uudistettu asetus kaatopaikoista vahvistettiin 2.5.2013. Asetus sisältää orgaanisten jätteiden (TOC-pitoisuus yli 10 %) sijoituskiellon vuoden 2016 alusta. Asetuksen voimantuloon varauduttiin erilaisin selvityksin mm:

  • Teetettiin opinnäytetyö kaatopaikalle 2013 sijoitetuista jätteistä ja miten ne voitaisiin käsitellä vuoden 2015 jälkeen. Tommi Tikkasen opinnäytetyö Lahden ammattikorkeakouluun valmistui keväällä 2014.
  • Tehtiin hankesuunnittelua mekaanisen käsittelylaitoksen investoinnista.  Hankinta käynnistettiin kilpailullisella neuvottelumenettelyllä. Mahdollinen investointipäätös tehdään keväällä 2015.

LABIO Oy:n biokaasulaitos

PHJ:n ja Lahti Aqua Oy:n yhteisyrityksen LABIO Oy:n biokaasulaitoksen rakentaminen alkoi keväällä 2013 Kujalassa olemassa olevan kompostointilaitoksen yhteyteen. Gasum Oy ostaa biokaasulaitoksen tuottaman raakakaasun, puhdistaa sen ja johtaa Kujalan sivuitse kulkevaan maakaasuverkkoon. PHJ vuokrasi Gasumille maa-alueen raakakaasun puhdistus- ja paineistuslaitosta varten. Biokaasulaitos otettiin koekäyttöön syksyllä 2014 ja tuotannolliseen käyttöön keväällä 2015.

Kierrätyskeskus 2020

Vuonna 2013 toteutetun EkoTahto-hankkeen jatkona osallistuttiin Kierrätysverkko Oy:n organisoimaan Tulevaisuuden Kierrätyskeskus eli KK2020 kehityshankkeeseen. Hanke sai Ympäristöministeriön tukea.  Hankkeessa testataan Lahdessa Patinan kierrätyskeskuksessa yhden luukun periaatetta, joka tarkoittaa sitä, että kuluttajien ei enää tarvitse pohtia, kelpaako tarpeeton tavara kierrätyskeskukseen. Hän voi viedä sinne kaikki tarpeettomat tavarat ja kierrätyskeskus huolehtii tavarat joko uudelleenkäyttöön tai materiaalihyödynnykseen. Vastaanotetut tavarat dokumentoidaan nettipalveluun, josta kuluttaja voi tarkastella tarjontaa ja ostaa tuotteita joko myymälästä tai etäkaupalla. Läpivirtaus on yksi tulevaisuuden kierrätyskeskusten olennaisimpia ominaisuuksia, jolla estetään kierrätyskeskusten muuttuminen käytetyn tavaran hautausmaiksi. Läpivirtauksessa vastaanotettu tavara on kierrätyskeskuksessa vain tietyn, ennalta määritellyn ajan. Kun tuote saapuu kierrätyskeskukseen, sille määritellään lähtöhinta. Tuotteen hinta laskee sovitun ajan ja jos se ei mene nopeasti kaupaksi, se päätyy jätehuoltoon.

Nastolan kierrätyspuisto

Lahden seudun ympäristöliiketoiminnan voimakkaan laajentumisen ja Kujalan jätekeskuksen alueen kapasiteetin täyttymisen tähden kierrätysliiketoiminnoille etsittiin vuoden 2014 aikana uutta mahdollista sijoituspaikkaa yhteistyössä Lahden Seudun Kuntatekniikka Oy:n, Lahti Energia Oy:n ja LABIO Oy:n kanssa. Hanketta veti Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy. Hanke eteni ja Kierrätyspuistoa ja jätteen käsittelykeskusta suunnitellaan sijoitettavaksi Nastolan kunnan alueelle. Kahden löytyneen sijoitusvaihtoehdon osalta käynnistettiin YVA alkuvuodesta 2015.

Venäjän Ostashkovin alueen jätehuollon modernisointihanke 

Venäläisyhtiö Primex käynnisti vuonna 2013 jätehuollon modernisointiprojektin Tverin läänissä Ostashkovissa, joka on 25 000 asukkaan matkailukaupunki. Primex otti yhteyttä Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy:öön ja lopputuloksena Primex valitsi suunnitteluhankkeen toteuttajiksi Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n ja ympäristökonsultointiin erikoistuneen lahtelaisen insinööritoimisto Gradientti Oy:n.

Primexin edustajien ja hankekumppaneiden yhteinen työpaja pidettiin alkuvuodesta Lahdessa. Työtä jatkettiin Ostashkovissa maaliskuussa. Suomalais-venäläisenä yhteistyönä kartoitettiin muun muassa syntyviä jätevirtoja, tehostamismahdollisuuksia jätteiden erilliskeräykseen ja materiaalien hyötykäyttöön, lomasesonkien vaikutuksia jätehuoltoon ja edellytyksiä rakentaa seudulle eurooppalaisen standardien mukainen kaatopaikka ja moderni jätteenkäsittelylaitos. Ostashkovin jätehuollon kehityssuunnitelma valmistui elokuussa ja varsinainen projektisuunnitelma marraskuussa 2014.

Tavoitteena tehokas syntypaikkalajittelu

"Jätteiden lajittelu niiden syntypaikalla takaa korkean hyödyntämisasteen. Päijät-Hämeessä yhdyskuntajätteistä hyödynnettiin 95 % vuonna 2014."

Jätteet lajitellaan toimialueella kuntien hyväksymien jätehuoltomääräysten mukaisesti. Asukkaita neuvotaan tyhjennysvälien optimoinnissa ja välineiden hankinnassa. Kiinteistöt, joissa on asuntoja 10 tai enemmän lajittelevat viiteen astiaan (biojäte, energiajäte, sekajäte, kartonki ja paperi). Pienemmät asuinkiinteistöt ovat velvoitettuja lajittelemaan kahteen astiaan (energiajäte ja sekajäte). Lisäksi suositellaan kiinteistökohtaista kompostointia.

Näin yhdyskuntajätteet kulkevat Päijät-Hämeessä

 

Lajittelujärjestelmä 2015

 

Jätteiden kerääminen ja kuljettaminen on PHJ:n toimialueella pääosin kiinteistön haltijan järjestämää. Poikkeuksina ovat Heinolan ja Sysmän haja-asutusalueen jätteen keräys sekä Heinolan ja Orimattilan biojätekeräykset, joissa on kuntien kilpailuttama, keskitetty jätteenkeräysjärjestelmä. Orimattilan Artjärvellä kaikki jätteet ovat kunnan kilpailuttamassa jätteenkeräyksessä. PHJ on hoitanut kuntien puolesta kilpailutukset Heinolassa ja Orimattilassa.

PHJ:n vuonna 2014 vastaanottama yhdyskuntajätteen määrä oli 88 617 tonnia. Yhdyskuntajätteistä hyödynnettiin 95 %. 

Kaavio Hyödyntäminen 1
Kaavio Hyödyntäminen 1 print

Yhdyskuntajätteen hyödyntämisaste on kaaviossa kuvattu  %-lukuna.

Päämääränä hyvä palvelutaso

"Palvelumme ovat asiakaslähtöisiä, tasapuolisia ja saavutettavia."

Jätehuollon asukaspalvelut, kuten jäteasemat, jätepäivystyspisteet, vaarallisten jätteiden ja hyötyjätteiden keräys sekä neuvontapalvelut rahoitetaan ekomaksulla. Ekomaksu on jätelain mukainen Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n omistajakuntien päättämä jätehuollon palvelumaksu, jonka suuruudesta on vuoden 2013 alusta päättänyt Päijät-Hämeen jätelautakunta.

Ekomaksu on vuosimaksu, joka laskutetaan jokaiselta asunnolta (vakituinen ja vapaa-ajan asunto) Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n alueella. Vuonna 2014 Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n ekomaksun suuruus oli 20,50 euroa/vuosi vakituisilta ja 11,50 euroa/vuosi vapaa-ajan asunnoilta. Vuonna 2014 ekomaksua kerättiin 1,860 milj. euroa.

Ekomaksupalveluihin kuuluvat jätteiden vastaanottopalvelut seuraavissa palvelupisteissä:

  • seitsemän jäteasemaa
  • viisi jätepäivystyspistettä (kiertävä keräysauto)
  • seitsemän kiertävää jäteasemaa (kesä)
  • noin 80 ekopistettä
  • viisi vaarallisten jätteiden keräyskonttia
  • kiertävät vaarallisten jätteiden, metalliromujen ja sähkölaitteiden keräykset (kevät ja syksy)
  • kaikki toimialueen apteekit (noin 30 kpl) lääkejätteiden vastaanottopisteinä
  • kolme kierrätyskeskusta yhteistyökumppaneina

Kaikki palvelupisteet ovat toimialueen asukkaiden käytettävissä kuntarajoista riippumatta.

  

Palvelupisteverkosto kartalla

 

Asiakasmäärät jäteasemilla kasvussa

Jäteasemilla kävi vuonna 2014 noin 117 600 asiakasta, joista yli puolet kävi Lahden jäteasema Pillerillä.

 

Kaavio asiakkaat-vuosina
Kaavio asiakkaat-vuosina print

Yllä olevasta kaaviosta puuttuvat Lahden jäteasema Pillerin vuosien 2012 ja 2013 risu- ja haravointijäteasiakkaat, joita oli vuonna 2014 noin 20 000 kappaletta.

 

Kiertävällä jäteasemalla kävi yhteensä noin 300 asiakasta. Vaarallisten jätteiden keräyskontteja käytti vuonna 2014 noin 3 100 asiakasta. Vaarallisia jätteitä, metalliromua ja sähkölaitteita kerättiin kiertäviin keräysautoihin kaikissa PHJ:n toimialueen kunnissa keväällä ja syksyllä Orimattilan Artjärvellä, Pukkilassa, Myrskylässä ja Hämeenkoskella. Keräykset palvelivat vuonna 2014 noin 2 100 asiakasta.

 

Tavoitteena asenteisiin, arvoihin ja käyttäytymiseen vaikuttaminen

"Lajittelu on hauskaa, helppoa ja hyödyllistä puuhaa, josta hyötyy niin asukas kuin ympäristökin."

Palvelu- ja lajitteluneuvontaa toimialueen asukkaille annetaan neuvontatilaisuuksissa, yleisötapahtumissa, kouluilla, päiväkodeissa, puhelimitse, erilaisten neuvonta-aineistojen ja -kampanjoiden muodossa sekä sosiaalisessa mediassa. Henkilökohtaista puhelinneuvontaa annetaan arkipäivisin toimistoaikana. Kaikki palvelut löytyvät myös osoitteesta phj.fi.

LOKKI-kalenteri, joka kodin jätehuollon tietopaketti, jaettiin toimialueen kaikkiin koti- ja vapaa-ajan talouksiin ja yrityksiin. LOKKI-kalenterin painosmäärä oli 135 000 kappaletta ja teemana ”20 vuotta ympäristövastuullista jätehuoltoa”. LOKKI-kalenterissa tuotiin esille palveluita, jätteen vähentämistä ja eri jätelajien lajittelua.

Pääosan lajitteluneuvonnan tilaisuuksista koko PHJ:n toimialueella hoitivat Lahden seudun ympäristöpalveluiden (LSYP) neuvojat ostopalveluna. Neuvontapalvelua on ostettu Lahden seudun ympäristöpalveluilta vuoden 2011 alusta. Ostopalveluun sisältyi myös PHJ:n palvelu- ja lajitteluneuvonnan antaminen Kauppakeskus Trion INFO-asiakaspalvelupisteessä sekä kevätkaudella Vähähiilistä fiilistä –näyttelyn esittely yleisölle tilauksesta.

Ympäristöneuvonta-auto Kaisla kiersi mukana 87 tapahtumassa. Neuvontaa annettiin myös mm. Raksa-messuilla, Ympäristöviikon Ympäristökylä-tapahtumassa ja Euroopan jätteen vähentämisen viikolla kauppakeskus Triossa järjestetyssä ”Syöty ruoka on paras ruoka” –tempauksessa. 

Ympäristökasvatusta toteutettiin pääasiassa kouluvierailuina. Uutta ympäristökasvatusmateriaalia kestävään kulutukseen liittyen kehitettiin ja otettiin käyttöön ala- ja yläluokkalaisille. Messi Menninkäisen -lajittelureppua lainattiin päiväkotien ja koulujen omatoimiseen käyttöön vuoden aikana kaikkiaan 21 kertaa.

Vuoden aikana järjestettiin kaikkiaan yli 230 asukastilaisuutta, jossa jäteneuvontaa sai yhteensä noin 9 300 henkilöä. Neuvontapuhelimeen vastattiin noin 5 300 kertaa, joista noin 2 150 käsitteli ekomaksuasioita ja noin 3 100 muita palveluihin ja lajitteluun liittyviä asioita.

Nuoria työllistävän Inspis-projektin kanssa tehtiin yhteistyötä vuokraamalla kesäkaudeksi Lahden keskustan alueella ympäristön siisteyttä ylläpitävää ja jätteiden lajitteluneuvontaa antavaa kärrytoimintaa PHJ:n tunnuksilla varustettuna.

Luukuta Oikein –kampanjalla parannetaan lajittelua

Lahden Talot Oy:n ja Hämeen Kuljetuspiste Oy:n kanssa aloitettiin kesäkuun alussa vuoden mittainen neuvontakampanja, jonka tavoitteena on jätteen vähentäminen ja parempi lajittelu. Kilpailu kohdentuu Lahden Talot Oy:n lähes 10 000 asukkaalle, palveluasuntojen henkilökunnalle sekä kiinteistöjen huoltohenkilökunnalle. Kampanja sai asukkaille järjestetyn nimikilpailun myötä nimekseen Luukuta Oikein. Kampanja toteutetaan kiinteistöjen välisenä lajittelukilpailuna, jossa kiinteistöt kerryttävät pistesaldoaan mm. vähentämällä sekajätteen ja sekajäteastioiden määrää ja lisäämällä hyötyjäteastioiden määrää. PHJ:n näkökulmasta kampanjan tavoitteena on testata tehostetun lajitteluneuvonnan vaikuttavuutta ihmisten asenteisiin ja lajittelukäyttäytymiseen ja sitä kautta sekajätemäärän vähenemiseen ja edelleen erityisesti biojätemäärän lisääntymiseen.

 

artikkeliin neuvonta

 

Ennen kampanjan alkua asukkaille tehtiin kyselykartoitus, jossa tutkittiin lajittelukäyttäytymistä ja asenteita.  Kyselykartoitus toistetaan kampanjan loppuvaiheessa ja siitä valmistuu opinnäytetyö. Neuvonnan keinoina on käytetty mm. asukkaille järjestyttyjä tutustumisretkiä Kujalan jätekeskukseen sekä jätetempauksia kiinteistöjen piha-alueilla. Lisäksi asukkaille jaettiin PHJ:n lajitteluopas ja lajittelukassi. Jätteisiin ja lajitteluun liittyvistä asioista kerrottiin Lahden Talot Oy:n Asukasviesti-lehdessä sekä monissa asukkaille suunnatuissa tilaisuuksissa. Kilpailu päättyy toukokuun lopussa 2015.

Ruokajätteen vähentämisen kampanjassa pienennetään BioBerttaa

Ruokajätteen vähentämisen tiedotuskampanjassa pienennetään sen päähahmoa BioBerttaa vähentämällä syntyvän biojätteen määrää. Kampanjassa kerrotaan ruokahävikin ehkäisystä, biojätteen oikeasta lajittelusta, kompostoinnista, biojätteen käsittelystä PHJ:n toimialueella sekä tarjoillaan Ruokaa Rippeistä –reseptejä. Kampanjan yhteistyökumppaneita ovat Itä-Hämeen Martat ry ja Lahden 4H-yhdistys. Kampanja toimii osoitteessa pienennäbioberttaa.fi. Kampanja osallistui valtakunnalliseen Hävikkiviikkoon syyskuussa.

Tuikkujahdissa jahdattiin arvokasta raaka-ainetta

PHJ:n toimialue oli ensimmäistä kertaa mukana koululaisille suunnatussa käytettyjen tuikkukynttilöiden alumiinisten kuorien keräyskilpailussa Tuikkujahdissa. Tuikkujahdissa oli mukana 14 jätealan toimijaa eri puolilta Suomea. PHJ:n toimialueella tuikkujahtiin osallistui 100 luokkaa ja 1969 oppilasta. Yhteensä tuikkukuoria kerättiin Päijät-Hämeessä huikeat 853 421 kappaletta.

Tuikkujahdin tavoitteena oli aktivoida koululaisia tarkkailemaan kulutus- ja lajittelutottumuksiaan. Sen tarkoitus oli myös kannustaa luovuuteen ja verkostoitumiseen käytettyjen tuikkukuorten etsinnässä.

Opettajilta saadun todella positiivisen palautteen perusteella näissä tavoitteissa onnistuttiin. Enemmistö oppilaista oli innolla mukana kisassa sen alusta loppuun. Kierrätyksestä ja lajittelusta opittiin konkreettisella tavalla. Myös tuikkujen laskeminen koettiin hauskana puuhana ja samalla saatiin laitettua matematiikan taitoja käytäntöön. Yhteinen tekeminen ja verkostoituminen nostattivat luokkien yhteishenkeä. Lisätietoa tuikkujahti.fi.

Päämääränä korkea hyödyntämisaste

"Edistämme jätteen määrän vähentämistä, lajittelua ja materiaalin kierrätystä. Kaatopaikalle viedään vain jäte, jota ei voi kierrättää materiaalina tai hyödyntää energiana."

PHJ vastaanotti vuonna 2014 yhteensä 185 038 tonnia jätettä, josta yhdyskuntajätteitä oli 88 617 tonnia. Kokonaisjätemäärästä hyödynnettiin 91 %, yhdyskuntajätteistä 95 %. Pääosa jätteistä vastaanotettiin Kujalan jätekeskuksessa, jossa jätteitä välivarastoidaan, käsitellään, hyödynnetään, siirtokuormataan ja loppusijoitetaan.

Vastaanotettujen seka-, energia- ja biojätteiden sekä nestemäisten jätteiden ja betonijätteiden määrässä ei tapahtunut oleellisia muutoksia edellisvuoteen nähden. Rakennusjätteen ja pilaantuneiden maiden vastaanottomäärissä oli selvää vähentymistä edellisvuoteen verrattuna, minkä uskotaan johtuvan osin vallitsevasta rakentamisen hiipumisesta ja osin kiristyneestä kilpailusta.

Energia- ja puujätteestä valmistettujen puu- ja SRF-murskeita jouduttiin varastoimaan kentillä suunniteltua kauemmin menekkivaikeuksien vuoksi. Uudet solmitut toimitussopimukset poistavat jatkossa ylipitkät varastointiajat. Sekajätteen toimitusmäärät energiahyötykäyttöön Kotkan Energia Oy:lle ja Ekokem Oy:lle olivat suunnitellun mukaiset.

Kujalan jätekeskusalueen käyttöä tehostettiin vuokraamalla rakennettuja kenttiä muille yrityksille varasto- ja tuotannolliseen käyttöön. Vuoden 2014 aikaan uusia toimijoita alueella olivat Gasum Oy ja Honkajoki Oy. Kattohuopajätteitä käsittelevälle Tarpaper Recycling Finland Oy:lle rakennutettiin ja vuokrattiin Kujalaan käsittelyhalli. Loppuvuodesta uutena vuokralaisena alueelle tuli NCC Roads Oy. 

 

Kujalan käsittelytoiminnot 2014 Jätemäärä
2014 (t)
Käsittely ja hyödyntäminen
LATE-lajitteluterminaali 40 200 Sekajätekuormat ja sekalaiset rakennusjätteet vastaanotetaan Latella, jossa kuormista lajitellaan materiaalinkäsittelykoneella mm. metallia, puuta ja energiajätettä sekä mahdolliset vaaralliset jätteet ja sähkölaitteet. Loppujäte kuormataan kontteihin ja kuljetetaan energiahyödynnettäväksi Kotkan Energia Oy:lle, Ekokem Oy:lle tai jatkokäsittelyyn Paperinkeräys Oy:lle. 
Hyötyjätekentät 37 300 Metallia, lasia, betonia, tiiltä, kantoja, risuja ja haravointijätteitä välivarastoidaan kentillä. Betonit ja tiilet murskataan vuosittain ja murskeet hyödynnetään maanrakennuksessa. Haravointijäte kompostoidaan LABIO Oy:n tunnelikompostointilaitoksessa. Murskatuista kannoista ja risuista osa hyödynnetään kompostointilaitoksen seosaineena, osa toimitetaan energiantuotantoon. Metallit ja lasit toimitetaan materiaalihyötykäyttöön. Kipsijätteitä vastaanotetaan varastohalliin. Ne toimitetaan materiaalihyötykäyttön.
MURRE-murskauslaitos 37 400 Murskauslaitoksella  valmistetaan polttoainetta erilliskerätystä energiajätteestä ja puujätteistä. Polttoaineet toimitetaan energiantuotantoon Lahti Energia Oy:n Kymijärven voimalaitokselle, mutta myös muille lähiseudun voimalaitoksille. Vuonna 2014 energiajätettä myös paalattiin välivarastoon Kymijärven voimalaitoksen rajoitetun vastaanottokapasiteetin vuoksi. 
Nestemäisten jätteiden käsittelylaitos (OILI) 6 000 Hiekanerotuskaivojen, rasvakaivojen ja teollisuuden lietteitä sekä öljynerotuskaivolietteitä käsitellään geotuubimenetelmällä. Neste johdetaan viemäriin ja kiinteytetty liete joko kompostoidaan (rasvakaivot), stabiloidaan PIMA-maina (hiekanerotuskaivot) tai toimitetaan käsiteltäväksi vaarallisena jätteenä (teollisuus ja öljynerotuskaivot).
Pilaantuneiden maiden (PIMA) käsittely 24 100 Pilaantuneet maat käsitellään PIMA-kentällä seulomalla ja stabiloimalla. Stabiloituja maita hyödynnetään jätekeskuksen ympäristöluvan mukaisen maisemavallin rakenteissa. Lievästi pilaantuneita maita käytetäänsuljetulla kaatopaikalla pintarakenteissa ja länsipään muotoilutäytössä. 
Kaatopaikka 17 100 Kaatopaikalle loppusijoitetaan lähinnä rakennustoiminnan hyödyntämiskelvotonta jätettä sekä erilaisia käsittelyrejektejä ja erikoiskäsiteltäviä jätteitä sekä jäteasemilta tulevaa palamatonta jätettä. Rakennusjätteet ja rejektit sijoitetaan omalle alueelleen erilleen yhdyskuntajätteestä.
Biokaasu- ja kompostointilaitos 16 100
(PHJ:n toimittama)
LABIO Oy:n biokaasu- ja kompostointilaitoksessa mädätetään ja kompostoidaan erilliskerätty biojäte ja haravointijätteet. Laitos käsittelee myös muiden toimittajien lietteitä ja biojätteitä. Vuonna 2014 laitoksen kokonaisjätemäärä oli noin 66 000 tonnia. 

 

 

Jätteestä tuotettu energia vuosina 2009-2014, MWh/vuosi 2009 2010 2011 2012 2013 2014
Erilliskerätystä energiajätteestä valmistettu polttoaine 55 949 47 331 40 005 101 191 62 872 67 627
Puujätteestä valmistettu murske 42 396 33 709 35 952 36 422 57 464 37 309
Risuista ja kannoista valmistettu puumurske 5 195 6 795 3 083 9 534 4 547 2 409
Sekajäte 77 816 77 784 79 550 91 694 103 699 106 996
Kaatopaikkakaasu 10 003 4 225 12 750 11 390 7 424 6 700
Tuotettu energia yhteensä MWh/vuosi 191 360 169 844 171 340 250 231 236 006 221 041

 

Vuoden 2014 jätteistä tuotetun energian määrä vastaa 11 052 omakotitalon vuotuista lämmitysenergian määrää.

Päämääränä ympäristöhaittojen vähentäminen

"Vähennämme kaikkia päästöjä ja huomioimme ympäristöasioita kaikessa toiminnassamme."

Kaatopaikkakaasut ja likaiset suotovedet ovat jätehuollon merkittävimmät ympäristöhaitat. Ympäristön suojausrakenteiden sekä vesienkäsittely- ja kaasunkäsittelyjärjestelmien moitteeton toimivuus onkin PHJ:n toiminnassa merkittävä ympäristönäkökohta. Rakenteiden tai hallintalaitteiden rikkoutumisesta voi aiheutua paitsi ympäristöhaittoja myös merkittävää taloudellista vahinkoa.

Haittojen vähentämiseksi on jätteen sijoittamista kaatopaikalle vähennetty merkittävästi lisäämällä jätteen hyödyntämistä materiaalina ja energiana. PHJ vastaa yhden käytössä olevan ja kolmen suljetun kaatopaikan ympäristöhaittojen hallinnasta ja seurannasta. Kujalan jätekeskuksen ympäristöluvan tarkistushakemus jätettiin kesällä 2012. Hakemus on ollut lausunnoilla ja sitä täydennettiin vuonna 2014. Suljettujen kaatopaikkojen (Heinola, Hollola) osalta päivitettiin vesientarkkailuohjelmat.

Päästöt vesiin

Lahden Kujalan jätekeskuksesta kaatopaikkojen suotovedet sekä jätteiden käsittelystä syntyvät väkevät jätevedet johdetaan Ali-Juhakkalan jätevedenpuhdistamolle. Vuonna 2014 jätekeskuksesta johdettiin puhdistamolle yhteensä 155 144 m³ jätevettä. Tästä suotovesien osuus oli noin 120 000 m³. Ylivuotoja maastoon ei ollut. Pilaantuneiden maiden käsittelykentiltä ja LATEn alapihalta vesiä johdettiin laskeutuksen ja hiekkasuodatuksen kautta maastoon yhteensä 8 131 m³.

Heinolan suljetun Pikijärven kaatopaikan vedet on vuodesta 2009 lähtien johdettu jätevedenpuhdistamolle. Vuonna 2014 puhdistamolle johdettiin jätevettä yhteensä 17 640 m³. Ylivuotoja ei ollut. Hollolan suljetun Aikkalan kaatopaikan vedet käsitellään maasuodattimella. Vuonna 2014 maasuodattimen läpi johdettiin vettä kaikkiaan 18 431 m³. Ylivuotoina maastoon kulkeutui noin  7 700 m³.

Kujalan jätekeskuksessa ja suljetuilla kaatopaikoilla jäte- ja suotovesien johtamista ja laatua sekä ympäristön pinta- ja pohjavesiä tarkkaillaan säännöllisesti. Kujalassa tarkkailupisteitä oli vuonna 2014 kaikkiaan noin 30, Heinolassa 15 ja Hollolassa 13. Pistekohtainen analyysien määrä vaihtelee 10 ja 40 välillä. Kokonaiskuormitus oli lupaehtojen mukaista ja pääosin tavanomaisella tasolla. Suljettujen kaatopaikkojen alapuolisissa ojissa mitattiin satunnaisia virtaama- tai pitoisuuspiikkejä. Lähialueilla pinta- ja pohjavesien laadussa ei havaittu oleellisia muutoksia.

Vuoden 2014 velvoitetarkkailun ohella tehtiin Hämeen ELY-keskuksen pyynnöstä täydentävä selvitys Kujalan jätekeskuksesta viemäriin johdettavan veden laadusta. Syksyllä toteutetun selvityksen pohjana toimi Ympäristönsuojelulain perusteella annettu Valtioneuvoston asetus 1022/2006 vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista. Selvitys osoitti, että viemärivesiin pääsee Kujalan jätekeskuksesta vain vähäisiä määriä kemikaaleja, eivätkä ne aiheuta vaaraa vesiympäristölle. Viemäriveden laatu täytti Lahti Aquan Oy:n ja PHJ:n välisen teollisuusjätevesisopimuksen ehdot sekä lain ja asetusten määräämät vaatimukset.

Päästöt ilmaan

Kaatopaikkakaasua on kerätty talteen Kujalassa vuodesta 2002 lähtien. Keräyksellä vähennetään kasvihuonekaasujen vapautumista ilmakehään ja lähiympäristöön kohdistuvia hajuhaittoja. Pääosa kaasusta johdetaan Lahti Energia Oy:n Hartwallin voimalaitokseen, jossa siitä tuotetaan prosessihöyryä virvoitusjuomatehtaalle. Loppuosa kaatopaikkakaasusta hyödynnetään Kujalan jätekeskuksessa, jossa siitä tuotetaan mikroturbiinissa sähköä ja lämpöä. Suljetun kaatopaikan kaasuntuotannon on viime vuosina todettu hiipuneen, mikä on laskenut myös talteen saadun kaasun määrää. Vuonna 2011 talteen saatiin vielä 3,07 milj.m³, kun kerätty kaasumäärä vuonna 2014 oli enää 1,67 milj.m³. PHJ:n teettämässä selvityksessä ei löytynyt yksiselitteistä syytä kaasuntuotannon vähenemiseen. Laskennallisesti metaanipäästöjen määrä ilmaan olisi vuodesta 2002 lähtien pysynyt pääosin vakiintuneella tasolla (n. 1 400 t/v). Kaatopaikan hajuhaittoja raportoitiin vuonna 2014 jonkin verran edellisvuosia vähemmän.

Hajuseurantaa teki päivittäin 11 taloutta 0 – 3,5 km etäisyydellä Kujalan jätekeskuksesta. Hajupäiväksi katsotaan päivä, jolloin yksikin tarkkailijoista on havainnut kaatopaikan tai biojätteen käsittelyn aiheuttamaa hajua. Vuonna 2014 hajupäiviä oli 146 kpl, eli 40 % vuoden päivistä jätekeskus aiheutti hajua vähintään yhden tarkkailijan mielestä. Noin viidennes hajupäivistä raportoitiin aiheutuneen kaatopaikalta ja 45 % biojätteen käsittelystä. Lopuissa hajun aiheuttajaa ei osattu arvioida.

 

Kaavio hajutarkkailu
Kaavio hajutarkkailu print

 

Haittaeläimet

Lokkilaskentaa on tehty säännöllisesti samalla menetelmällä vuodesta 1997. Lajitteluterminaali LATE:n käyttöönotto vuonna 2009 vähensi merkittävästi kaikkien Kujalassa ruokailevien lokkilajien (harmaa-, selkä-, naurulokki) määriä niin Kujalassa kuin muillakin laskentapaikoilla. Lokkien määrät pysyttelivät vastaavissa lukemissa myös vuonna 2014. Lokkitilanne Kujalassa on kuitenkin hyvin herkkä. Lokkien määrät kasvavat välittömästi, jos LATE ei ole toiminnassa ja/tai jätekeskuksen alueelta löytyy hetkellisesti ravintoa.

 

Kaavio Lokit
Kaavio Lokit print

Havaintokeskiarvot vuosittain (kpl), eli harmaalokkien yhteismäärä Lahden ja Nastolan havaintopaikoilla jaettuna havaintopäivien lukumäärällä. 

ilmakuva

Päämääränä työkykyinen henkilöstö terveellisessä ja turvallisessa työympäristössä

"Huolehdimme henkilökunnan fyysisestä, henkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista ja edistämme työmotivaatiota."

Yhtiön päämääränä on työkykyinen henkilöstö. Työkyky tarkoittaa henkilöstön fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kuntoa, osaamista, myönteistä asennoitumista ja hyvää työmotivaatiota, vastuiden ja tavoitteiden selkeyttä, johtamista ja vuorovaikutusta. Työturvallisuuden toteutumista seurataan riskinarvioinnilla ja säännöllisesti tehtävillä turvallisuusindeksi- ja työsuojelukierroksilla sekä työtyytyväisyyskyselyillä.

Riskinarvioinnissa selvitetään työstä, työtilasta, työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät ja arvioidaan niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle. Koko toimintaa kattava riskinarviointi tehtiin ensimmäisen kerran vuonna 2004 ja sitä on päivitetty tämän jälkeen aina uutta toimintaa aloitettaessa tai välittömästi uuden toiminnan alettua, toimintojen muuttuessa sekä kirjattaessa poikkeama esim. tapaturmasta tai läheltä piti -tilanteesta.

Turvallisuusindeksikierroksia tehdään useita kertoja vuodessa Kujalan jätekeskuksessa ja jäteasemilla. Kierroksella tarkastetaan käytännön työturvallisuus kohteittain. Turvallisuusindeksi kuvaa kuinka monta prosenttia tarkistetuista kohteista on kunnossa. 100 % = kaikki kunnossa.

Työsuojelukierros tehdään kerran vuodessa koko yrityksessä yhdessä ko. toimipisteiden henkilökunnan kanssa. Työsuojelukierroksella tarkastetaan turvallisuuteen liittyvien riskinarviointien, auditointien, työsuojelutarkastusten, turvallisuusindeksikierrosten ja palautteiden korjaavien toimenpiteiden toteutuminen sekä koneiden ja laitteiden huollot.

Työkykyä ylläpitävää toimintaa tuetaan vuosittain mm. jakamalla henkilökunnalle liikunta- ja kulttuuriseteleitä, lainaamalla kuntoilulaitteita sekä järjestämällä hierontaa ja virkistyspäiviä.

 

Henkilöstötunnuslukuja   2010 2011 2012 2013 2014
Henkilötyövuosia   30,7 31,1 35,1 36,8 37,0
Henkilöstötyytyväisyys, kyselyn keskiarvo asteikko 1-5 4 4 4 4,1 4,3
Turvallisuusindeksi, ka % 96,4 95,9 98,2 97,4 97,2
Tapaturmapoissaolot pv / htv 0,8 0,2 0 0,4 0,3
Sairauspoissolot pv / htv 5 5,2 4,2 3,6 3,4

 

Sisäinen viestintä ja vuorovaikutus 

Sisäisen viestinnän tärkein kanava on kerran kuukaudessa omalle henkilökunnalle pidettävä PHJ-palaveri, missä käsitellään ajankohtaisia asioita. PHJ-palaverissa vierailee myös jätteen hyödyntäjäosapuolten edustajia kertomassa omasta toiminnastaan.

Henkilöstö osallistuu myös omaan työtehtäväänsä liittyviin, säännöllisesti kokoontuviin toimintokohtaisiin ryhmiin. Henkilöstöfoorumissa käsitellään henkilökunnan ajatuksia ja toiveita yhtiön johdon suuntaan ja päinvastoin.

Toimiva jätehuolto on yhteistyötä eri toimijoiden kesken

"Yhtiön tärkeimpiä ulkoisia sidosryhmiä ovat jätelautakunta ja muut jätehuollon viranomaiset, omistajakunnat, urakoitsijat, muut jätelaitokset, yritysasiakkaat ja muut yhteistyötahot. Tieto sidosryhmille kulkee tavanomaisten viestinnän kanavien lisäksi erilaisissa foorumeissa, kuten yhteistyöryhmissä ja kokouksissa."

Yhteistyötä ja vuorovaikutusta monessa foorumissa

Uuden jätelain mukainen Päijät-Hämeen jätelautakunta aloitti toimintansa helmikuussa 2013. PHJ:n henkilökuntaa on kuultu asiantuntijoina lautakunnan kokouksissa. Jätelautakunta päätti 16.1.2014, että PHJ:n toimialueella jatkuu kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus. Päätöksestä tehdyt valitukset ovat hallinto-oikeuden käsittelyssä. Elokuussa järjestettiin PHJ:n hallituksen ja johdon sekä jätelautakunnan yhteisen tutustumismatkan Kotkan Energian Hyötyvoimalaan ja seminaari jätehuollon ajankohtaisista aiheista. Lautakunta käynnisti keväällä jätehuoltomääräysten tarkistamisen. Siihen liittyen järjestettiin yhteistyössä lautakunnan kanssa useita työpajoja, joissa oli osallistujina toimialueen ympäristöviranhaltijoita ja kuljetusliikkeitä. Jätehuoltomääräykset on tarkoitus hyväksyä lautakunnassa keväällä 2015.

Yhteydenpito Lahden kaupungin konsernihallintoon on tiivistä. Konsernihallinnon nimetyt yhteyshenkilöt saavat tiedoksi yhtiön hallituksen asialistat ja kokouksien jälkeen pöytäkirjat.  Yhtiön toiminnasta raportoidaan myös erikseen kaupungin konserni- ja elinkeinotoimikunnalle. Toimitusjohtaja osallistuu Lahden kaupunkiseudun ympäristöjohtoryhmän toimintaan.

PHJ:n toimihenkilöt osallistuvat valtakunnallisen Jätelaitosyhdistyksen (JLY) toimintaan koulutusjaoksessa, viestintäjaoksessa, kehitysjaoksessa ja jätelaitosten toimintajärjestelmiin liittyvässä yhteistyöryhmässä.

Vuoden aikana PHJ tarjosi työharjoittelupaikkoja alan opiskelijoille ja palkkasi koululaisia kesätöihin jätekeskuksen piha-alueiden kunnossapitoon.

Yhtiön toimintoja hoitavat urakoitsijat ovat tärkeässä roolissa osaamisen laadun ja palvelujen toimivuuden varmistamisessa. Urakoitsijoiden henkilökunta osallistui yhtiön toimintokohtaisten ryhmien ja käsittelytoiminnan palavereihin. Urakoitsijat tekevät kilpailutettuina mm. kaatopaikan, lajitteluterminaali LATEn ja murskauslaitos MURREn jätteiden käsittelyä ja konetöitä sekä jätteiden sisäisiä ja ulkoisia kuljetuksia. Urakointiyhtiöiden henkilökuntaa perehdytettiin ja urakoitsijoiden toiminta sisältyi PHJ:n sisäiseen ja ulkoiseen auditointiin.

Kuljetusliikkeille järjestettiin toukokuussa tiedotustilaisuus Lahden Hiihtomuseon auditoriossa. Siellä esiteltiin LABIO Oy:n uutta mädätyslaitosta, opastettiin Kujalan laitoksilla ja alueella toimimisessa, muistutettiin siirtokirjan käytöstä ja kerrottiin PHJ:n tulevaisuuden suuntaviivoista. Tilaisuuteen osallistui 28 henkilöä.

PHJ näkyi mediassa vuoden aikana kaikkiaan 179 kertaa. Jätehuoltoon liittyvää keskustelua ja näkyvyyttä mediassa kirvoittivat eritoten toimialueen jätteenkuljetusjärjestelmästä päättäminen, peruskoululaisille suunnattu Tuikkujahti, Lahden Talot Oy:n kanssa toteutettava Luukuta Oikein –lajittelukilpailu ja kipsi- ja kattohuopajätteiden erilliskeräyksen alkaminen. Yhtiön kotisivuilla vieraili keskimäärin 5888 kävijää kuukaudessa. Uutena asukastiedottamisen kanavana käynnistettiin viestintä sosiaalisessa mediassa.

Asiakkaat tyytyväisiä palvelutasoon ja toimintaan

Asukkaille suunnattujen palveluiden toimivuutta seurataan asiakastyytyväisyyskyselyillä. Kyselyt toteutetaan vuosittain jäteasema Pillerillä Lahdessa ja jollain muulla vuosittain vaihtuvalla palvelupisteellä. Kyselyitä on tehty järjestelmällisesti vuodesta 2005 alkaen. Kyselyjen mukaan asukkaat ovat olleet tyytyväisiä jäteasemien palvelutasoon. Jäteasema Pillerillä kyselyyn on vastannut 150 asiakasta ja muilla jäteasemilla 100 asiakasta.

 

Asiakastyytyväisyyskyselyt asteikko 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
Jäteasema Pilleri, Lahti 1-5 4,5 4,4 4,2 4,3 4,4 4,3 4,3 4,3
Orimattilan jäteasema 1-5         4,2      
Hollolan jäteasema 1-5               4,2
Heinolan jäteasema 1-5 3,9              
Asikkalan jäteasema 1-5   3,9       4,5    
Padasjoen jäteasema 1-5     3,9       4,1  
Sysmän jäteasema 1-5       4,3        

 

Yritysasiakkaille tehtiin keväällä asiakastyytyväisyyskysely PHJ:n palveluita ja toimintaa koskien. Vastauksia saatiin 66 kpl ja vastausprosentti oli 69. Vastanneista asiakkaista 95 % arvioi toiminnan hyväksi tai kiitettäväksi. Kyselyyn vastanneista yli 70 % käytti PHJ:n kotisivuja tiedonsaantiin ja suurin osa löysi kotisivuiltamme tiedot helposti ja nopeasti. Myös Kujalan jätekeskuksessa asioivat ammattiautoilijat olivat tyytyväisiä palvelun tasoon. Ammattiautoilijoiden keskuudessa asiakastyytyväisyys sai vuosittain tehtävässä kyselyssä arvon 4,1.

 

Kaavio ammattiautoilijakysely
Kaavio ammattiautoilijakysely print

 

Päämääränä kilpailukyky ja jätehuolto-osaamisen kehittäminen kasvuhakuiseksi liiketoiminnaksi

"Toimimme taloudellisesti, kustannustehokkaasti ja vastuullisesti."

Yhtiön liikevaihto oli 13,5 milj. euroa, joka oli n. 1 milj. euroa eli n. 6 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Liikevaihdon lasku johtui pääosin vastaanotettujen elinkeinoelämän jätemäärien vähentymisestä ja energiakäyttöön ulosmyytyjen tuotteiden määrän vähentymisestä. Tulevien ja lähtevien jätemäärien muutokset näkyvät myös käsittelykuluissa, jotka vähenivät 5 %. 

 

Talouden tunnuslukuja 2012 2013 2014
Kokonaisliikevaihto €/asukas 68 71 67
Ostettujen palveluiden osuus liikevaihdosta % 51 59 57
Henkilöstökulut liikevaihdosta % 15 15 16
Jäteveron osuus liikevaihdosta % 10 8 6
Poistojen osuus liikevaihdosta % 9 10 10

 

Kaavio liikevaihto-2014
Kaavio liikevaihto-2014 print

Liikevaihdosta 70 % tulee jätteiden käsittelymaksuista. (v. 2013 70 %). 

 

Kaavio liiketoiminnankulut-2014
Kaavio liiketoiminnankulut-2014 print

 Merkittävä osa käyttökuluista, 54 % (v. 2013 55 %) käytetään ulkopuolisten palveluiden ostoon.

 

Kunnanvastuujätehuollon jätemaksujen kertymä ja käyttö

Julkisoikeudellisella kunnan jätemaksulla tulee kattaa sekä kunnalle että kunnan omistamalle yhtiölle, kuten PHJ:lle, kunnan lakisääteisestä jätehuollon järjestämistehtävästä aiheutuvat kustannukset. Jätemaksun perusteista määrätään Päijät-Hämeen jätelautakunnan hyväksymässä jätetaksassa. Jätetaksa ja jätemaksut vuodelle 2014 päätettiin jätelautakunnan kokouksessa 14.11.2013. Kunnan jätemaksun läpinäkyvyyden varmistamiseksi jätelaissa säädetään, että kunnan tulee tiedottaa vuosittain kunnan asukkaille ja muille jätehuoltopalvelujen käyttäjille jätemaksun ja mahdollisen perusmaksun kertymästä sekä siitä, mihin kertymää on käytetty.

 

Kaavio kertymankaytto
Kaavio kertymankaytto print

Kertymä vuonna 2014 oli 7,0 milj. euroa.

 

Kaavio ekomaksutuotot
Kaavio ekomaksutuotot print

Ekomaksupalveluiden tuotot vuonna 2014 olivat yhteensä 3,116 milj. euroa, josta ekomaksukertymä 1,860 milj. euroa ja jätemaksukertymä 0,702 milj. euroa.

 

Kaavio ekomaksukulut
Kaavio ekomaksukulut print

Ekomaksupalveluiden kulut vuonna 2014 olivat yhteensä 3,062 milj. euroa, josta ekomaksukertymällä katettu 1,806 milj. euroa ja jätemaksukertymällä katettu 0,702 milj. euroa.

 

Tasekirja 2014 avautuu tästä liitetiedostona.

Tilintarkastuskertomus 2014 avautuu tästä liitetiedostona.

Sivun alkuun