Vuosi-ja ympäristökatsaus 2016

Investointien vuosi – LATE-lajittelulaitos koekäyttöön

Vuosi 2016 oli Päijät-Hämeen Jätehuollolle isojen investointien vuosi. Omien ja urakoitsijoiden henkilöstön hyvinvointiin ja työoloihin panostettiin rakentamalla uusi sosiaali- ja toimistorakennus LATO sekä huolto- ja pesuhalli HUPE.  Nämä uudet tilat ovat osa uuden mekaanisen LATE-lajittelulaitoksen kokonaisuutta. LATO ja HUPE otettiin käyttöön kesällä ja LATE-lajittelulaitos saatiin koekäyttöön syksyn aikana. Yhteensä investoinnit olivat 2015-2016 noin 12 M€. LATE- lajittelulaitos on PHJ:n uusin panostus kiertotalouteen. Meille kiertotalous tarkoittaa sitä, että pystymme saamaan talteen jätteeseen sitoutuneen arvon niin hyvin kuin mahdollista. LATE-lajittelulaitos täydentää kotitalouksissa tapahtuvaa syntypaikkalajittelua erottelemalla materiaalikierrätykseen soveltuvia raaka-aineita erilleen seka-, energia- ja rakennusjätevirroista.

Syntypaikkalajittelu ensin

Laitoslajittelu siis täydentää syntypaikkalajittelua. Koko vuoden 2016 panostimme asukkaiden lajitteluneuvontaan. Tavoitimme erilaisissa neuvontatapahtumissa 21 % enemmän asukkaita kuin vuonna 2015, yhteensä lähes 10 000 asukasta. Jokaiseen talouteen lähetimme edellisten vuosien tapaan Lokki-seinäkalenterin, jossa oli erillisenä liitteenä ajantasaiset lajitteluohjeet. Vuoden 2016 alussa tulivat voimaan lasin ja metallin erilliskeräysvelvoitteet isoille asuinkiinteistöille. Asukkaille tuli myös mahdollisuus lajitella muovia erikseen muusta energiajätteestä ja viedä jäte RINKI-ekopisteelle. Kaikki tämä tähtää tavoitteeseemme, että vuonna 2020 yhdyskuntajätteestä kierrätetään toimialueellamme 50 %. Jätehuollossa mukana olevien tahojen eri yhdyskuntajätevirrat huomioiden oli yhdyskuntajätteen hyödyntämisaste alueellamme vuonna 2016 n. 97 %, mistä kierrätyksen osuus n. 42 %.

Lisää aukioloaikoja ja palveluita

Kuntien puolesta lakisääteistä jätehuollon palvelutehtävää hoitavana yhtiönä tavoitteenamme eivät ole suuret katteet, vaan kohtuuhintaiset ja hyvät palvelut asukkaille.  Mm. jäteasemien palveluista saamme jatkuvasti erittäin hyvää palautetta sekä suoraan asiakkailta, että asiakaskyselyissä. Palvelut paranivat edelleen, kun pitkään asukkaiden toiveena olleet lauantain aukiolot toteutettiin. Kujalan jäteasema Pilleri on nyt auki lauantaisin läpi vuoden ja muutkin jäteasemat vähintään kesäkaudella huhti-lokakuussa. Pillerillä ryhdyttiin vastaanottamaan tehostetusti uudelleenkäyttöön kelpaavia tavaroita yhteistyössä Lahden Työn Paikan kanssa. Pilleristä kehitetään täyden palvelun jäteasemaa, mihin voi nyt tuoda myös käyttökelpoiset tavarat uudelleenkäyttöön ohjattavaksi. Myös tämä on osa toimintaamme kiertotalouden hyväksi!

Hankintalaki tuo haasteita tulevaisuuteen

Hankintalain uudistus oli vireillä koko vuoden 2016. Kuntien omistamana yhtiönä meitä koskee kaikissa hankinnoissa Hankintalain määräykset. Hankintalaki myös säätelee sitä, miten kunnat voivat ostaa palveluita tai antaa yksinoikeudella tehtäviä omistamilleen yhtiöille ilman julkista kilpailutusta. Omistajakuntamme ovat antaneet lakisääteiset jätehuollon tehtävät hoidettavaksemme "in house" eli sidosyksikkösäännösten nojalla. EU:n hankintalakidirektiivi mahdollistaa, että PHJ:n kaltaisella sidosyksiköllä voi olla markkinaehtoista toimintaa enintään 20 % liikevaihdostaan. Pitkän väännön jälkeen Hankintalaki vahvistettiin loppuvuodesta ja tuli voimaan 1.1.2017.  Sen mukaan markkinaehtoista liikevaihtoa voi olla jätehuollossa vuonna 2017 15 %, vuonna 2018 10 % ja sen jälkeen 5 %, kuitenkin enintään 500 000 €. Koska markkinaehtoisen liikevaihtomme määrä vuonna 2016 oli noin 14 %, joudumme sopeuttamaan toimintaamme tulevina vuosina.

Jätelaitosyhdistyksen Vuoden Vääntäjä -palkinto

Toukokuussa otin kiitollisena vastaan Jätelaitosyhdistyksen myöntämän merkittävän Vuoden Vääntäjä -tunnustuksen seuraavin perusteluin: ”Palkinto myönnetään sitkeästä yrittämisestä ja alan kehitystyöstä. Tuula Honkanen on työskennellyt Päijät-Hämeen jätehuollon kehittämiseksi yli 20 vuotta. Hän on myös yksi Jätelaitosyhdistyksen perustajäsenistä. Tuula on johtanut Kujalan jätteenkäsittelykeskuksen kehittymistä monipuoliseksi kiertotalouden keskittymäksi. Lisäksi Tuula on ollut mukana jokaisessa merkittävässä jätehuollon murroksessa ja edustanut kuntien jätelaitoksia valtakunnallisessa päätöksenteossa ja lainvalmistelussa.”

Kiitokset

Vuosi 2016 oli monien muutosten vuosi. Uusien tilojen ja uuden laitoksen käyttöönotto, aukioloaikojen laajennusten vaikutukset työaikoihin ja –vuoroihin sekä lainsäädännön muutokset ovat koetelleet koko henkilökunnan jaksamista. Muutoksiin ja haasteisiin on kuitenkin sopeuduttu hienosti, mistä lämmin kiitos kaikille. Kiitokset myös hallitukselle ja kaikille yhteistyökumppaneillemme hyvästä yhteistyöstä.

Tuula Honkanen
toimitusjohtaja

Kiertotalouden kärjessä.

"Kiertotalous tarkoittaa meille sitä, että pystymme saamaan talteen jätteeseen sitoutuneen arvon niin hyvin kuin mahdollista ja tuottamaan jätteestä uusioraaka-ainetta sitä edelleen jalostavalle teollisuudelle."

Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy (PHJ) on vuonna 1993 perustettu 10 kunnan omistama osakeyhtiö, joka hoitaa osakaskunnissa syntyvien yhdyskuntajätteiden vastaanotto-, käsittely- ja hyödyntämistehtävät sekä jätehuollon kehittämis- ja neuvontatehtävät. Yhtiö tarjoaa jätteiden käsittelypalveluita myös elinkeinoelämälle. PHJ kuuluu tytäryhtiönä Lahden kaupunkikonserniin. Yhtiön suurin omistaja vuonna 2016 oli 58,6 %:n osuudella Lahden kaupunki. PHJ vastaa yhteistyö- ja osakassopimuksen mukaisesti, että sen toimialueelle suunnitellaan ja toteutetaan taloudellinen, tehokas ja tasapuolinen jätehuoltojärjestelmä.

PHJ:n jätteenkäsittelytoiminnot on keskitetty Lahteen, Kujalan jätekeskukseen, joka on yhtiön ainoa jätteenkäsittelypaikka. Jätteitä vastaanotetaan myös muissa kunnissa sijaitsevilla jäteasemilla, vaarallisten jätteiden keräyskontteihin sekä kiertävin keräyksin. PHJ:n toimialueella on pääosin käytössä sopimusperusteinen, kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetusjärjestelmä. Yhtiö ei kuljeta jätteitä, vaan kuljetuksista vastaavat yksityiset kuljetusyritykset.

Lisätietoja yhtiöstä phj.fi

Tärkeitä tunnuslukuja
2016
2015
2014
liikevaihto € 15 722 820 14 379 522 13 534 013
liikevoitto tai -tappio 607 346 572 623 -20 638
liikevoitto /- tappio % 3,9 % 4,0 % -0,2 %
oman pääoman tuotto % 6,3 % 10,5 % -5,0 %
omavaraisuusaste % 15,3 % 19,7 % 23,2 %

 

Yhtenä strategisena tavoitteena on saavuttaa 50 %:n materiaalikierrätysaste vuoteen 2020 mennessä.

"Tärkeä askel kierrätysasteen nostamiseksi oli loppuvuodesta valmistunut mekaanista jätteenkäsittelyä hyödyntävä LATE-lajittelulaitos."

Strategiatyö

Yhtiön hallitus hyväksyi strategian vuoteen 2020 loppuvuodesta 2010. Toimintaympäristön muutoksia seurataan aktiivisesti ja strategiaa tarkistetaan säännöllisesti. Vuoden 2015 tarkistuksessa täsmennettiin hyödyntämispäämäärää koskemaan materiaalikierrätystä ja tarkistettiin arvoja.

Toiminta-ajatus

Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n tehtävänä on hoitaa jätehuoltoa omistajakuntien puolesta mahdollisimman laajasti, tehokkaasti ja taloudellisesti. Lakisääteistä toimintaa tuetaan markkinaehtoisella toiminnalla.

Visio vuoteen 2020

PHJ on arvostettu ja merkittävin yhdyskuntajätehuollon palveluiden tarjoaja Päijät-Hämeessä.
Pääosa jätteenkäsittelyn kuluista katetaan jätteistä jalostettujen tuotteiden myyntituloilla.

Päämäärät

  • Hyvä palvelutaso
  • Kilpailukyky
  • Jätehuolto-osaamisen kehittäminen kasvuhakuiseksi liiketoiminnaksi
  • Korkea materiaalikierrätysaste
  • Ympäristöhaittojen vähentäminen
  • Työkykyinen henkilöstö terveellisessä ja turvallisessa työympäristössä

Arvot

PHJ on avoin, tasapuolinen ja vastuullinen yritys.

Toimenpiteet

Toiminnalliset ryhmät päättävät vuosittain konkreettisista toimenpiteistä päämäärien saavuttamiseksi.

Toimintapolitiikka

Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n tehtävänä on hoitaa jätehuoltoa omistajakuntien puolesta mahdollisimman laajasti, tehokkaasti ja taloudellisesti. Lakisääteistä toimintaa tuetaan markkinaehtoisella toiminnalla.

  1. Suunnittelemme ja toteutamme jätelain sekä yhteistyö- ja osakassopimuksen tavoitteiden mukaista tasapuolista jätehuoltojärjestelmää, jonka avulla ehkäisemme ja vähennämme ympäristövaikutuksia vesistöön, maaperään ja ilmaan.
  2. Toimimme ympäristö- ja työturvallisuussäädösten sekä muiden organisaatiota velvoittavien vaatimusten mukaisesti.
  3. Kehitämme toimintaamme jatkuvasti asiakaslähtöisesti omistajien ohjauksessa ja yhteistyössä sidosryhmien kanssa.
  4. Toimimme niin, että työympäristö on turvallinen ja henkilöstö työkykyinen. Sitoudumme vammojen ja terveyden heikentämisen ehkäisemiseen.
  5. Sitoudumme toimintamme jatkuvaan parantamiseen.
  6. Toteutamme avointa, vuorovaikutteista, aktiivista ja rehellistä tiedotuspolitiikkaa.
  7. Tämä toimintapolitiikka liitetään vuosittain julkaistavaan vuosi-ja ympäristökatsaukseen. 

Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n hallitus 23.6.2010, tarkistus 10.4.2015, ei muutoksia

Toimintajärjestelmä 

Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n toimintajärjestelmä koostuu ISO 9001:2015 standardin mukaisesta laatujärjestelmästä, ISO 14001:2015 standardin mukaisesta ympäristöjärjestelmästä sekä OHSAS 18001:2007 työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmästä (TTT). Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy on integroinut järjestelmät yhdeksi toimintajärjestelmäksi, jonka on sertifioinut akkreditoitu sertifiointiyritys SGS Fimko Ltd.

Yhtiön strategia ja toimintapolitiikka ohjaavat merkittävien laatu- ja ympäristö- sekä työterveys- ja turvallisuusnäkökohtien tunnistamista ja tavoitteiden asettamista. Päämäärien ja tavoitteiden pohjalta laaditaan eriasteiset pitkän ja lyhyen tähtäimen suunnitelmat. Toimintaa arvioidaan ja kehitetään jatkuvasti sekä palautteiden että tarkkailu- ja mittaustulosten perusteella.

Toimintajärjestelmä uusi vuosikatsaukseen 

Omistajuus 

Yhtiö on Lahden kaupungin tytäryhteisö. Lahden kaupungin omistusosuus on 58,6 %.
Osakkeiden määrä/ %-osuus 31.12.2016
Yhteensä 268 kpl / 100 %
Yksi ääni/osake. Yhtiön osakkeita rasittavat yhtiöjärjestyksen mukaiset suostumus- ja lunastuslausekkeet.

PHJ ToimialueKartta omistussuhteilla

Yhtiön hallinto 2016

Hallitus 14.4.2015 – 20.4.2016

Lanu Jussi, Lahti, puheenjohtaja
Lindgren Sinikka, Orimattila
Metsänen Harri, Lahti, varapuheenjohtaja
Moilanen Pekka, Heinola
Salonsaari Heikki, Hollola
Tenhunen Kimmo, Kärkölä
Virtanen Maria, Padasjoki

 

Hallitus 20.4.2016 alkaen (kuvassa)

Aartolahti Jouko, Sysmä
Fabritius Markku, Myrskylä
Heikkilä Hannu, Hollola
Lanu Jussi, Lahti, puheenjohtaja
Lindgren Sinikka, Orimattila
Metsänen Harri, Lahti, varapuheenjohtaja
Moilanen Pekka, Heinola

 

Hallitus 2016 pienennetty 1000px

 

Organisaatio 31.12.2016

Organisaatiokaavio vuosikatsaukseen2 2016

Kotona tapahtuvaa jätelajittelua täydentää Kujalan jätekeskuksen uusi mekaaninen lajittelulaitos, joka erottelee seka- ja energiajätteestä raaka-ainetta jalostavalle teollisuudelle.

Nastolan kierrätyspuisto

Lahden seudun ympäristöliiketoiminnan voimakkaan laajentumisen ja Kujalan jätekeskuksen alueen kapasiteetin täyttymisen tähden kierrätysliiketoiminnoille on etsitty uutta mahdollista sijoituspaikkaa yhteistyössä Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy:n, Lahden Seudun Kuntatekniikka Oy:n, Lahti Energia Oy:n ja LABIO Oy:n kanssa. Kahden Nastolassa sijaitsevan sijoitusvaihtoehdon osalta käynnistettiin Nastolan Kierrätyspuiston ympäristövaikutusten arviointi (YVA) alkuvuodesta 2015. Hankevastaavana toimi Nastolan kunta, vuoden 2016 alusta Lahden kaupunki. Arviointiselostus valmistui alkuvuodesta 2016. 

Energiatehokas Kujalan jätekeskus – KUENERGI

TEKES rahoituksella käynnistyi vuonna 2015 Kujalan alueella toimivien yritysten energiatehokkuuden yhteishanke. Hankkeen tavoitteena on selvittää teknologiat ja partnerit, joiden avulla Kujalan jätekeskuksen oma energiantarve voitaisiin täyttää alueella olevilla uusiutuvilla polttoaineilla ja/tai aurinkoenergialla ja hyödyntää mahdollisesti alueen toiminnoissa syntyvä hukkalämpö. Samalla selvitetään energiahuollon yhteistyömuoto; kuka investoi, kuka operoi, kuka omistaa. Hankkeessa laaditaan energiahuollon yleissuunnitelma myös tulevaisuuden tarpeisiin alueelle sijoittuvia uusia yrityksiä varten. Sähkön ja lämmöntuotannon osalta on selvitettävä lainsäädännön aiheuttamat rajoitukset/pullonkaulat energian siirrossa yritykseltä toiselle.

Hankkeessa valmistui vuonna 2015 perusselvitys, jonka pohjalta vuoden 2016 aikana tehtiin yleissuunnitelmat sähkön- ja lämmöntuotantoon. Yleissuunnitelmissa tultiin siihen tulokseen, että uudenlaisen energiainfran rakentaminen Kujalan jätekeskuksen alueelle olisi järkevintä toteuttaa osissa siten, että alkuun lisättäisiin hajautettua energiantuotantoa, jossa tuotettu energia hyödynnettäisiin paikallisesti. Esille nostettiin varsinkin aurinkosähkön hyödyntämisen potentiaali, koska Kujalan jätekeskuksen alueella on useita suuren kattopinta-alan omaavia laitosrakennuksia, joille voitaisiin sijoittaa suuremman kokoluokan aurinkosähkövoimaloita. Yritysten välisen energianjakelun suhteen tarvitaan vielä lisäselvitysten tekemistä, koska varsinkin sähkönjakelu Suomessa on vahvasti säänneltyä toimintaa. Näiden lisäksi vuoden 2016 aikana kartoitettiin tarkemmin Kujalan jätekeskuksen alueella syntyviä hukkaenergiamääriä ja niitä teknisiä ratkaisuja, joilla tämä hukkaenergia voitaisiin ohjata hyödynnettäväksi alueen sisäisesti. 

Tavoitteena on, että alkuvuoden 2017 aikana päästään kilpailuttamaan energiatuotantomuotoja ja energian jakelua alueella.  Hankkeella on yhtymäkohtia myös Lahden seudun Kehitys LADEC Oy:n koordinoimaan YTE yritysvetoinen terminaali – EAKR-hankkeeseen.

Asukkaille suunnattuja jätehuollon lakisääteisiä palveluja rahoitetaan asuntokohtaisella ekomaksulla.

"Ekomaksulla rahoitettaviin palveluihin kuuluu muun muassa kotitalouksien puutarhajätteiden maksuton vastaanotto kaikilla toimialueen jäteasemilla."

Kaikkien asuinkiinteistöjen, myös vapaa-ajan kiinteistöjen, tulee kuulua järjestetyn jätehuollon piiriin ja lajitella jätteensä vähintään energia- ja sekajäteastiaan.

Asumisessa syntyvät jätteet lajitellaan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätehuoltomääräysten tarkoituksena on edistää jätteiden lajittelua ja ehkäistä jätteistä ja jätehuollosta aiheutuvia haittoja.

Jätehuoltomääräysten mukaan kiinteistöt asemakaavoitetuilla alueilla Asikkalassa, Heinolassa, Hollolassa (ei Hämeenkoskella), Lahdessa ja Orimattilassa (ei Artjärvellä), joissa on asuntoja 10 tai enemmän, lajittelivat seitsemään astiaan (biojäte, energiajäte, sekajäte, kartonki, paperi, lasi ja metalli).

Pienemmät asuinkiinteistöt ovat velvoitettuja lajittelemaan kahteen astiaan (energiajäte ja sekajäte). Pienille kiinteistöille suositellaan kiinteistökohtaista kompostointia sekä lasi-, kartonki- ja muovipakkausjätteiden sekä metallin viemistä niiden keräyspisteisiin. Keräyspaperin keräyksen tulee olla järjestetty jätelainsäädännön mukaisesti.

 

Yhdyskuntajätehuoltojärjestelmä 2016

 

Jätteiden kerääminen ja kuljettaminen on toimialueella pääosin kiinteistön haltijan järjestämää. Poikkeuksina ovat Heinolan ja Sysmän haja-asutusalueen jätteen keräys sekä Heinolan ja Orimattilan biojätteen keräys, joiden osalta on käytössä kunnan järjestämä jätteenkuljetus. Orimattilan Artjärvellä kaikki jätteet ovat kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen piirissä. Kärkölän kunta siirtyy kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen 1.7.2017.

Jätelain mukaan kunnan järjestämä jätteenkuljetus on ensisijainen tapa järjestää kunnan vastuulle kuuluva kiinteistöittäinen jätteenkuljetus.  Jätelain mukainen kunnan jätehuoltoviranomainen, Päijät-Hämeen jätelautakunta, tarkasteli toimialueen jätteenkuljetusjärjestelmää kokouksessaan 16.1.2014 ja päätti säilyttää toimialueella kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen. Päätöksestä tehdyt valitukset olivat hallinto-oikeuden käsittelyssä kunnes 16.2.2016 Itä-Suomen hallinto-oikeus päätti palauttaa asian lautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi. Päijät-Hämeen jätelautakunta käsitteli asiaa uudelleen kokouksessaan 16.2.2017 (§ 6), jossa se päätti edelleen jatkaa kiinteistönhaltijan järjestämää jätteenkuljetusta.

Toimialueen palveluverkosto on asukkaiden käytössä kuntarajoista riippumatta.

"Jäteasemilla asioi vuosittain yhteensä yli 140 000 asiakasta. Asemista vilkkain on Lahden jäteasema Pilleri, joka palvelee asiakkaitaan arkisin kello 7-20 ja lauantaisin klo 10-14. "

Jätehuollon asukaspalvelut, kuten jäteasemat, vaarallisten jätteiden ja hyötyjätteiden keräys sekä neuvontapalvelut rahoitetaan ekomaksulla. Ekomaksu on jätelain mukainen Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n omistajakuntien päättämä jätehuollon perusmaksu, jonka suuruudesta on vuoden 2013 alusta päättänyt Päijät-Hämeen jätelautakunta.

Ekomaksu on vuosimaksu, joka laskutetaan jokaiselta asunnolta (vakituinen ja vapaa-ajan asunto) Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n alueella. Vuonna 2016 Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n ekomaksun suuruus oli 25,50 euroa/vuosi vakituisilta ja 13 euroa/vuosi vapaa-ajan asunnoilta. Vuonna 2016 ekomaksua kerättiin 2,356 milj. euroa.

Vuonna 2016 ekomaksulla rahoitettiin seuraavat jätteiden vastaanottopalvelut:

  • seitsemän jäteasemaa
  • seitsemän kiertävää jäteasemaa (kesä)
  • neljä vaarallisten jätteiden keräyskonttia
  • neljä romumetallin keräyspistettä
  • kiertävät vaarallisten jätteiden, metalliromujen ja sähkölaitteiden keräykset (kevät ja syksy)
  • kaikki toimialueen apteekit (noin 30 kpl) lääkejätteiden vastaanottopisteinä
  • kaksi kierrätyskeskusta yhteistyökumppaneina

Lisäksi ekomaksulla rahoitetaan suljettujen kaatopaikkojen jälkihoitoa ja jätelautakunnan toimintaa.

Kaikki palvelupisteet ovat toimialueen asukkaiden käytettävissä kuntarajoista riippumatta.

 

Kunta
Jäteasema
Kiertävä jäteasema 
Romumetallin keräyspisteet 
Vaarallisten jätteiden keräyskontti
Vaarallisten jätteiden kiertävä keräys
Apteekit (lääkejätteet)
Kierrätyskeskus-yhteistyö
Asikkala x x     x x  
Heinola x     x x x  
Hollola x   x   x x  
Kärkölä   x   x x x  
Lahti x x   x x x x
Myrskylä   x x   x x  
Orimattila x x x   x x  
Padasjoki x       x x x
Pukkila   x x   x x  
Sysmä x       x x  

 

Asiakasmäärät jäteasemilla kasvussa

Jäteasemilla kävi vuonna 2016 noin 141 400 asiakasta, joista yli puolet kävi Lahden jäteasema Pillerillä.

 

 
 

 

Kiertävällä jäteasemalla kävi yhteensä noin 300 asiakasta. Vaarallisten jätteiden keräyskontteja käytti vuonna 2016 noin 3100 asiakasta. Vaarallisia jätteitä, metalliromua ja sähkölaitteita kerättiin kiertäviin keräysautoihin kaikissa PHJ:n toimialueen kunnissa keväällä ja syksyllä Orimattilan Artjärvellä, Pukkilassa, Myrskylässä ja Hämeenkoskella. Keräykset palvelivat vuonna 2016 noin 2 500 asiakasta.

PHJ-Lavapalvelu

PHJ-Lavapalvelu tarjoaa yksityisasiakkaille ja taloyhtiöille erilaisia lavavaihtoehtoja mm. kiinteistöissä syntyville haravointi- ja risujätteille, rakennus- ja remonttijätteille. Tarjolla on erilaisia ja erikokoisia lavoja asiakkaan tarpeen mukaan, lokerolava mahdollistaa jätteiden lajittelun. Lavapalvelun toiminta-alue on Lahti ja Hollola sekä alue säteellä Vääksy, Vierumäki, Uusikylä, Pennala. Vuonna 2016 lavatilauksia oli yhteensä 208 kpl ja vastaanotettu kokonaisjätemäärä oli 322 tonnia.

PHJ-Säkkipalvelu

PHJ-Säkkipalvelu käynnistettiin keväällä 2016 Lahdessa ja Hollolassa. Suursäkki on jätelavaa kevyempi ja edullisempi vaihtoehto pienille jätemäärille ja pieniin pihoihin.  Asiakas voi ostaa suursäkin Lahden tai Hollolan jäteasemilta sekä Nesteen Hennalan, Kivistönmäen ja Salpakankaan huoltamoilta. Täytettyään suursäkin asiakas tilaa kuljetuksen PHJ:lta, samalla asiakkaalta voidaan noutaa esimerkiksi isoja huonekaluja. Vuonna 2016 säkkejä myytiin yhteensä 31 kpl, kuljetustilauksia oli yhteensä 10 kpl ja vastaanotettu kokonaisjätemäärä oli yhteensä noin 13 tonnia.

Peräkärry

Jäteasema Pilleriltä Kujalan jätekeskuksesta voi vuokrata kuomullisen peräkärryn jätteiden kuljetusta varten. Peräkärryn vuokrauskertoja vuonna 2016 oli yhteensä 85 kpl.

KierrätysPaikka-keräyspiste

Lahden Työn Paikka Oy avasi 27.6.2016 yhteistyössä Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n kanssa Lahden jäteasema Pillerin yhteyteen kierrätyskelpoisen tavaran keräyspisteen, KierrätysPaikan.  KierrätysPaikkaan otettiin vastaan ehjiä, puhtaita ja käyttökelpoisia tavaroita ja materiaalia kuten huonekaluja, polkupyöriä ja työkaluja. Vastaanotettu kierrätyskelpoisen tavaran määrä oli vuonna 2016 syyskuun alusta lukien yli 6 tonnia.

Jäteneuvontaa annettiin vuoden aikana yli 260 tilaisuudessa.

"Neuvontatilaisuuksissa tavoitettiin kaikkiaan lähes 10 000 toimialueen asukasta. Toukokuussa Siivouspäivänä Pikku-Vesijärven tuntumassa annettiin neuvontaa ja otettiin vastaan kotitalouksien sähkölaitejätteitä."

Jäteneuvonta on omistajakuntien yhtiölle osoittama lakisääteinen palvelutehtävä. Neuvonnalla kannustetaan asukkaita kestävään kuluttamiseen, jätteen määrän vähentämiseen ja tehokkaaseen lajitteluun jätteen syntypaikalla.

Palvelu- ja lajitteluneuvontaa annetaan asukkaille erilaisissa neuvontatilaisuuksissa, puhelimitse, erilaisten neuvonta-aineistojen ja -kampanjoiden muodossa, netissä sekä sosiaalisessa mediassa.

LOKKI-seinäkalenteri, joka kodin jätehuollon tietopaketti, jaettiin toimialueen kaikkiin koti- ja vapaa-ajan talouksiin ja yrityksiin. Vuoden 2016 LOKKI-kalenterin painosmäärä oli 139 500 kappaletta ja teemana toimialueen uudistuneet ja yhtenäiset jätehuoltomääräykset.

Vuoden aikana jäteneuvontaa sai yhteensä lähes 10 000 henkilöä kaikkiaan yli 260 tilaisuudessa. Neuvontapuhelimeen vastattiin noin 5 700 kertaa, joista noin 1 900 käsitteli ekomaksuasioita ja lähes 3 800 muita palveluihin ja lajitteluun liittyviä asioita. Henkilökohtaista puhelinneuvontaa annettiin arkipäivisin toimistoaikana.

Yleisötapahtumia, joissa jäteneuvontaa annettiin, olivat esimerkiksi Ystävänpäiväviikon Luukuta Oikein Rakkausjäte-tapahtuma, toimialueen kuntien toripäivät ja markkinat, seudullisen Ympäristöviikon Ympäristökylä-tapahtuma ja Ympäristöviikolla kaikilla seitsemällä jäteasemalla toteutetut Luukuta Oikein –neuvontatapahtumat.

IMG 20160924 104631

Jäteneuvonnan tilaisuuksia toteutettiin oman henkilökunnan toimesta ja ostopalveluna Lahden seudun ympäristöpalveluilta (nykyisin Lahden kaupunki, ympäristökehitys). Ostopalveluna toteutettu jäteneuvonta oli jaettu aikuisneuvontaan ja ympäristökasvatukseen. Jäteneuvontaa on ostettu Lahden seudun ympäristöpalveluilta vuoden 2011 alusta. Ostopalveluun sisältyi myös PHJ:n palvelu- ja lajitteluneuvonta Kauppakeskus Trion Lahti INFO-asiakaspalvelupisteessä.

Jäteneuvonnan yhteistyötä tehtiin myös nuoria työllistävän Inspis-projektin kanssa. Inspis edisti lajittelu- ja kierrätystietoutta omissa toiminnoissaan ja tapahtumissaan, mm. yläkoululaisille suunnatussa ympäristöaiheisessa visailussa Haluatko Miljöönääriksi. Inspisnuoret toteuttivat PHJ:n käyttöön myös Luukuta Oikein räpin videoineen.

Toimialueen asukkaille järjestettiin maksuttomia kompostointikursseja ja -luentoja yhteistyössä Lahden 4H-yhdistyksen kanssa Pienennä BioBerttaa –kampanjan hengessä. Ruokajätteen vähentämisen kampanja materiaaleineen oli esillä jäteneuvontatilaisuuksissa ja –tapahtumissa. BioBertan kampanjasivusto osoitteessa pienennäbioberttaa.fi keräsi lähes 11 000 kävijää.

Oikeiden lajitteluohjeiden löytymistä helpottamaan otettiin käyttöön sähköinen lajitteluopas osoitteessa jätehaku.fi. Jätehaku toimii yhtiön kotisivujen yhteydessä.

Valtakunnallinen Tuikkujahti 2016-2017 järjestettiin kolmatta kertaa Päijät-Hämeessä. Tuikkujahdissa peruskoululaiset oppivat jätteiden lajittelusta ja niiden hyödyntämisestä keräten käytettyjä tuikkukynttilänkuoria. PHJ:n toimialueella Tuikkujahtiin osallistui tällä kertaa 56 luokkaa ja 1100 oppilasta. Yhteensä tuikkukuoria kerättiin Päijät-Hämeessä 643 242 kappaletta. Kouluilta noudetut tuikkukuoret jatkoivat matkaansa uusiokäyttöön.

Yhdyskuntajätteestä hyödynnettiin ennätysmäärä, peräti 96 %.

"PHJ vastaanotti yhteensä 203 825 tonnia jätettä vuonna 2016. Kokonaisjätemäärästä hyödynnettiin 92 %. "

PHJ vastaanotti yhteensä 203 825 tonnia jätettä vuonna 2016. Kokonaisjätemäärä oli edellisvuoden luokkaa. Myös yhdyskuntajätteen määrä 85 546 tonnia oli lähes samalla tasolla kuin vuonna 2015. Pääosa jätteistä vastaanotettiin Kujalan jätekeskuksessa, jossa jätteitä välivarastoidaan, käsitellään, hyödynnetään, siirtokuormataan ja loppusijoitetaan.

 

 
 

 

Hyötykäyttöaste kasvoi jälleen edellisvuoden notkahduksen jälkeen. Kokonaisjätemäärästä hyödynnettiin 92 %, yhdyskuntajätteistä 96 %.

 

 
 

 

Jätteestä tuotettu energia (MWh) vuosina 2012-2015
2012
2013
2014
2015
2016
Erilliskerätystä energiajätteestä valmistettu polttoaine 101 191 62872 67627 92990 113900
Puujätteestä valmistettu murske 36422 57464 37309 26452 34100
Risuista ja kannoista valmistettu puumurske 9534 4547 2409 7332 7700
Sekajäte 91694 103699 106996 103912 104200
Kaatopaikkakaasu 11390 7424 6700 5850 5075
Tuotettu energia yhteensä MWh/vuosi 250231 236006 221041 236536 264975

 

Vuoden 2016 jätteistä tuotetun energian määrä vastaa 13 200 omakotitalon vuotuista lämmitysenergian määrää (pinta-ala 150-200 neliötä, lämmitysenergian tarve 20 MWh/v).

 

Jätekeskuksen ympäristötunnusluvut

Vie hiiri kohteen nimen päälle, niin näet kohteen sijainnin kartalla. Painamalla nimeä, näet kohteen lisätiedot.

Ylijäämämaita vastaanotetaan kaikkiaan kuudella eri maanvastaanottoalueella.

"PHJ on lokakuun alusta alkaen tuottanut ylläpitopalvelun Lahden kaupungin vastuulla oleville maan- ja lumenvastaanottoalueille. "

Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy (PHJ) alkoi 1.10.2016 lähtien tuottamaan ylläpitopalvelun Lahden kaupungin vastuulla oleville maan- ja lumenvastaanottoalueille. Urakointisopimuksen mukaisesti PHJ:n operatiivisessa hoidossa ovat maanvastaanottoalueet Rälssi ja Miekka sekä lumenvastaanottoalueet Rälssi, Vanhatie, Hakapelto ja Turrantie. Maanvastaanottoalueiden massamäärät vaihtelevat noin 300 - 600 000 tonniin vuodessa. Lumenvastaanottoalueille otetaan vuosittain vastaan 10 000 – 540 000 kuutiota lunta.

PHJ käynnisti samalla selvityksen, jonka tavoitteena on käsitellä Lahden seudun maan- ja lumenvastaanottotoiminnan nykytilaa ja tulevaisuutta. 

Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy vastaa kuntien puolesta myös Hollolan, Heinolan ja Asikkalan maanvastaanottoalueiden hoidosta. Nämä maanvastaanottoalueet sijaitsevat jäteasemien yhteydessä. Ylijäämämaita otetaan vastaan myös Kujalan jätekeskuksessa.

Henkilöstön tyytyväisyydestä ja työturvallisuudesta pidetään huolta.

"Työhönsä tyytyväisestä henkilöstöstä kertoo vuosittain toistettavan kyselyn keskiarvo 4 (asteikolla 1-5). "

Yhtiön henkilöstömäärä oli vuoden lopussa 40 henkilöä, joista määräaikaisia oli 6 henkilöä. Henkilöstöstä miehiä oli 22 ja naisia 18.

Henkilöstön hyvinvointi ja virkistys

Yhtiö tuki työntekijöiden liikunta- ja kulttuuriharrastusta tarjoamalla henkilökohtaiseen käyttöön liikunta- ja kulttuuriseteleitä. Lisäksi Kujalan jätekeskuksessa kävi hieroja noin joka toinen viikko antamassa halukkaille hierontaa, FST-venyttelyä, Neurosonic- tai Body Control-hoitoa. Vuosittainen työhyvinvoinnin päivä vietettiin Heurekassa ja Korkeasaaressa. Syksyllä järjestettiin UKK-kävelytesti Pikku-Vesijärven rannalla. Vuosittaisen työtyytyväisyyskyselyn tulos 4,09 (asteikko 1-5) oli hyvä.

Henkilöstön koulutus

Henkilöstön koulutuspäiviä kertyi keskimäärin 2 päivää/htv. Kuluja koulutuksesta aiheutui 696 €/htv. Vuoden lopussa henkilökunnasta 21 % oli ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita, 38 % ammattikorkeakoulu- tai opistotutkinnon suorittaneita ja 41 % perusasteen suorittaneita.

Terveys ja työturvallisuus

Tapaturmapoissaoloja aiheutui 0 päivää/htv ja yhtäjaksoisesti alle 3 kk:n sairauspoissaoloja 2,6 päivää/htv.

Turvallisuusindeksi mittaa kohteittain turvallisuusnäkökohtia yhtiön toimipisteissä. Indeksi tehtiin Kujalan jätekeskuksessa neljä kertaa ja jäteasemilla (Asikkala, Heinola, Hollola, Orimattila, Padasjoki, Sysmä) kaksi kertaa. Turvallisuusindeksi oli keskimäärin 96,7 (tavoite 100).

Työsuojelukierros tehtiin Kujalan jätekeskuksessa, maanvastaanottoalueilla, vaarallisten jätteiden keräyskonteilla sekä Asikkalan, Heinolan, Hollolan ja Orimattilan jäteasemilla. Työsuojelukierroksella tarkasteltiin palautetaulukkoon kirjattuja työturvallisuuteen liittyviä palautteita, riskinarvioinnissa, turvallisuusindekseissä, työsuojelutarkastuksessa, auditoinneissa ja edellisen vuoden työsuojelukierroksella havaittuja poikkeamia sekä korjaavien toimenpiteiden toteutumista. Poikkeamien tarkastelun lisäksi haastateltiin henkilöstöä. Kierroksella todettiin, että turvallisuusasiat olivat hyvällä tasolla.

Riskinarvioinnissa selvitetään työstä, työtilasta, työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät ja arvioidaan niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle. Riskinarviointeja tehtiin eri toiminnoille suunnitelman mukaan.

Turvallisuussuunnitelma, työsuojelun toimintaohjelma ja työterveyshuollon toimintasuunnitelma päivitettiin ja yhdenvertaisuussuunnitelma liitettiin osaksi tasa-arvosuunnitelmaa.

 

Henkilöstötunnuslukuja
 
2016
2015
2014
2013
2012
Henkilötyövuosia htv 36,5 36,3 37,0 36,8 35,1
Naisten osuus % 45 46 42 43 37
Miesten osuus % 55 54 58 57 63
Henkilöstön keski-ikä vuotta 44 45,2 44,8 47,1 46,7
Koulutuspäivä pv/htv 2 3 5 5 4
Virkistys- ja harrastetoiminnan kulut €/htv 334 381 366 1618 789
Työterveyshuollon kustannukset €/htv 300 139 202 218 298
Henkilöstötyytyväisyys, kyselyn keskiarvo asteikko 1-5 4,1 4,2 4,3 4,1 4
Turvallisuusindeksi, ka % 96,7 98 97,2 97,4 98,2
Tapaturmapoissaolot pv / htv 0 0 0,3 0,4 0
Sairauspoissolot pv / htv 2,6 6,6 3,4 3,6 4,2

 

Vuoden aikana PHJ tarjosi työharjoittelupaikkoja alan opiskelijoille ja palkkasi koululaisia kesätöihin jätekeskuksen piha-alueiden kunnossapitoon.

Tuntipalkkaisuudesta kuukausipalkkaan

Vuoden 2016 aikana valmisteltiin merkittävää muutosta, jossa tavoitteena oli tuntipalkkaisten työntekijöiden siirtyminen kuukausipalkkaisiksi ja samalla noudattamaan AVAINTES työehtosopimusta kunta-alan TTES:n sijasta. Muutoksen tavoitteena oli yksinkertaistaa ja sujuvoittaa palkanmaksutoimintaa sekä lisätä työntekijöiden tasa-arvoisuutta. Neuvottelujen lopputuloksena kaikkien tuntipalkkaisten kanssa laadittiin uudet työsopimukset kuukausipalkkaisina. Muutos astui voimaan 1.2.2017.

Sisäinen viestintä ja vuorovaikutus 

Sisäisen viestinnän tärkeä kanava oli kerran kuukaudessa henkilökunnan kesken kokoontuva PHJ-palaveri. PHJ-palaveri on tiedotus- ja keskustelutilaisuus, missä käsitellään yhtiön ajankohtaisia asioita. PHJ-palaverissa vieraili yhteistyötahojen edustajia kertomassa omasta toiminnastaan.

Henkilöstö osallistui myös omaan työtehtäväänsä liittyviin, säännöllisesti kokoontuviin toimintokohtaisiin ryhmiin, jotka päättävät vuosittain konkreettisista toimenpiteistä yhtiön päämäärien saavuttamiseksi. Ryhmätoimintaa tarkasteltiin ja ryhmäorganisaatiota uudistettiin kuluneen vuoden aikana.

Henkilöstöfoorumi käsitteli henkilökunnan ajatuksia ja toiveita yhtiön johdon suuntaan ja päinvastoin.

Sisäinen viestintä koskettaa myös Kujalan jätekeskuksen alueella PHJ:n omia toimintoja hoitavia urakoitsijoita ja muita alueella toimivia yrityksiä. PHJ:n toimintoja hoitavat urakoitsijat ovat tärkeässä roolissa osaamisen laadun ja palvelujen toimivuuden varmistamisessa. Urakoitsijoiden henkilökunta osallistui yhtiön toimintokohtaisten ryhmien ja käsittelytoiminnan palavereihin. Urakoitsijat tekevät kilpailutettuina mm. kaatopaikan, lajittelulaitoksen ja murskauslaitoksen jätteiden käsittelyä ja konetöitä sekä jätteiden sisäisiä ja ulkoisia kuljetuksia. Urakointiyhtiöiden henkilökuntaa perehdytettiin ja urakoitsijoiden toiminta sisältyi PHJ:n sisäiseen ja ulkoiseen auditointiin. Muiden alueella toimivien yritysten kanssa jatkettiin säännöllisiä tapaamisia alueella toimimisen käytänteiden sujuvuuden varmistamiseksi.

Avoimella viestinnällä halutaan lisätä sidosryhmien tietämystä jätehuoltoasioista.

"Syyskuun Luukuta Oikein -neuvontatapahtumissa keskusteltiin asukkaiden kanssa kasvotutusten. Kujalan tapahtuma tarjosi mahdollisuuden tulla myymään ja ostamaan peräkonttikirppikselle. "

Yhtiön ulkoinen viestintä on avointa, aktiivista, vuorovaikutteista ja rehellistä. Viestinnällä pyritään siihen, että sidosryhmät kokevat yhtiön ja sen toiminnan avoimeksi, tasapuoliseksi ja vastuulliseksi. Viestintä lisää eri sidosryhmien tietämystä jätehuoltoasioista ja siten myös luottamusta yhtiön toimintaan ja päämääriin. Tätä kautta viestintä tukee ja edistää yhtiön päämääriä.

Yhteistyötä monessa foorumissa

PHJ:n henkilökuntaa on kuultu asiantuntijoina vuonna 2013 toimintansa aloittaneen kunnan jätehuoltoviranomaisen, Päijät-Hämeen jätelautakunnan kokouksissa. Lokakuussa järjestettiin PHJ:n hallituksen ja johdon sekä jätelautakunnan yhteinen puolipäiväseminaari jätehuollon ajankohtaisista aiheista teemanaan jätehuollon toimintakenttä vastuunjakoineen ja kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen toiminta käytännössä.

Yhteydenpito Lahden kaupungin konsernihallintoon oli tiivistä. Konsernihallinnon nimetyt yhteyshenkilöt saivat tiedoksi yhtiön hallituksen asialistat ja kokousten jälkeen pöytäkirjat. Yhtiön toiminnasta raportoitiin myös erikseen kaupungin konserni- ja tilajaostolle.

PHJ:n toimihenkilöt osallistuvat valtakunnallisen Jätelaitosyhdistyksen (JLY) toimintaan talous- ja hallintojaoksessa, koulutusjaoksessa, viestintäjaoksessa, kehitysjaoksessa ja jätelaitosten toimintajärjestelmiin liittyvässä yhteistyöryhmässä. Toimitusjohtaja on ollut Jätelaitosyhdistyksen nimeämänä jäsenenä Ympäristöministeriön Jätealan strategisessa yhteistyöryhmässä ja valtakunnallisen jätesuunnitelman ohjausryhmässä.

Joulukuussa omistajakuntien ja moninaisten yhteistyötahojen edustajia kutsuttiin Kujalaan valmistuneen mekaanisen lajittelulaitos LATE:n avajaisiin Lahden Finnkino Kuvapalatsiin.

Tiedotusta monessa kanavassa

Mediatiedotusta kohdistettiin pääasiassa paikallis- ja aluelehdistölle. Tiedotteissa kerrottiin yhtiön kulloinkin ajankohtaisista asioista asukaspalveluissa ja jätteenkäsittelytoiminnoissa. Yhdessä Jätelaitosyhdistys ry:n (JLY) kanssa vaikutettiin hallituksen uutta hankintalakia ja jätelain uudistamista koskevaan päätöksentekoon. Tiedotteita medialle lähetettiin viitisenkymmentä. Mediaosumia saatiin 241 kappaletta.

Yhtiön kotisivuilla vieraili keskimäärin 9800 kävijää kuukaudessa. Kotisivujen käyttö kanavana on tasaisessa kasvussa. Asukastiedottamista tehtiin myös facebookissa.

Yritysasiakkaille, isännöitsijöille, yhdistyksille, kouluille ja päiväkodeille tärkeänä viestintävälineenä toimi ajankohtaisasioiden uutiskirje. Uutiskirjeitä julkaistiin vuoden aikana 17 kappaletta.

Asiakkaat ovat tyytyväisiä saamaansa palveluun.

"Asiakkailta tiedustellaan vuosittain palvelujen tasosta. Palveluja halutaan kehittää asiakkaiden toivomaan suuntaan."

Asukkaille suunnattujen palveluiden toimivuutta seurataan säännöllisesti asiakastyytyväisyyskyselyllä. Kyselyt toteutetaan vuosittain jäteasema Pillerillä Lahdessa ja jollain muulla vuosittain vaihtuvalla palvelupisteellä. Kyselyitä on tehty järjestelmällisesti vuodesta 2005 alkaen. Kyselyjen mukaan asukkaat ovat olleet hyvin tyytyväisiä jäteasemien palvelutasoon. Jäteasema Pillerillä kyselyyn on vastannut 150 asiakasta ja muilla jäteasemilla 100 asiakasta.

 

Asiakastyytyväisyyskyselyt
2011
2012
2013
2014
2015
2016
Jäteasema Pilleri, Lahti 4,4 4,3 4,3 4,3 4,4 4,4
Orimattilan jäteasema 4,2          
Hollolan jäteasema       4,2    
Heinolan jäteasema         4,3  
Asikkalan jäteasema   4,5        
Padasjoen jäteasema     4,1      
Sysmän jäteasema           4,4

 

Myös Kujalan jätekeskuksessa asioivat ammattiautoilijat olivat hyvin tyytyväisiä palvelun tasoon. Ammattiautoilijoiden keskuudessa asiakastyytyväisyys sai vuosittain tehtävässä kyselyssä arvon jälleen arvon 4,1. Ammattiautoilijat ovat tärkeä asiakaskohderyhmä, sillä Kujalan jätekeskuksen vaa´alla tehdään vuosittain yli 60 000 ajoneuvopunnitusta.

 

 
 

Toimimme taloudellisesti, kustannustehokkaasti ja vastuullisesti.

"Julkisoikeudellisella kunnan jätemaksulla katetaan lakisääteisestä jätehuollon järjestämistehtävästä aiheutuvat kustannukset. Maksuista päättää viranomainen eli Päijät-Hämeen jätelautakunta. "

Yhtiön liikevaihto oli 15,7 milj. euroa, joka oli noin 1,3 milj. euroa eli noin 9 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Liikevaihdon kasvu johtui pääosin vastaanotettujen jätemäärien kasvusta ja käsittelymaksujen korotuksista.

 

Talouden tunnusluvut
2016
2015
2014
Kokonaisliikevaihto €/asukas 78 71 67
Ostettujen palveluiden osuus liikevaihdosta % 51 57 57
Henkilöstökulut liikevaihdosta % 15 15 16
Jäteveron osuus liikevaihdosta % 5 6 6
Poistojen osuus liikevaihdosta % 11 12 10

 

 

 
 

 

Liikevaihdosta 70 % tulee jätteiden käsittelymaksuista. (v. 2015 72 %).

 

 
 

 

Merkittävä osa käyttökuluista, 50 % (v. 2015 52 %) käytetään ulkopuolisten palveluiden ostoon.

 

Kunnanvastuujätehuollon jätemaksujen kertymä ja käyttö

Julkisoikeudellisella kunnan jätemaksulla tulee kattaa sekä kunnalle että kunnan omistamalle yhtiölle, kuten PHJ:lle, kunnan lakisääteisestä jätehuollon järjestämistehtävästä aiheutuvat kustannukset. Jätemaksun perusteista määrätään Päijät-Hämeen jätelautakunnan hyväksymässä jätetaksassa. Jätelain 79 § 3 momentin mukaiset jätemaksun kertymää sekä kertymän käyttöä koskevat tiedot on koottu oheisiin kaavioihin.

 

 
 

 

Kertymä vuonna 2016 oli 8,933 milj. euroa.  Palvelumaksukertymä sisältää lavapalvelu- ja hallintomaksukertymän.

 

 
 

 

Kertymä vuonna 2016 oli 8,933 milj. euroa.

 

 
 

 

Ekomaksupalveluiden tuotot vuonna 2016 olivat yhteensä 3,418 milj. euroa. Tästä ekomaksukertymän osuus oli 2,356 milj. euroa.

 

 
 

 

Ekomaksupalveluiden kulut vuonna 2016 olivat yhteensä 3,308 milj. euroa. 

Tasekirja 2016 avautuu tästä liitetiedostona.

Tilintarkastuskertomus 2016 avautuu tästä liitetiedostona.

Sivun alkuun