Energiaomavaraisuuden lisääminen Kujalan jätekeskuksessa

Suljetun kaatopaikan aurinkovoimala

PHJ ja Lahti Energia Oy ovat vuoden 2018 aikana jatkaneet yhteistarkastelua, jonka tavoitteena on ollut mahdollistaa kahden suuremman kokoluokan aurinkovoimalan rakentaminen Kujalan jätekeskuksen käytöstä poistetun kaatopaikan päälle. Voimaloiden rakentamisen on määrä perustua kahteen erilaiseen aurinkovoimalaratkaisuun:

  1. Geomembraaniin yhdistetty ohutkalvokennovoimala, joka toimisi samalla osana suljetun kaatopaikan pintarakenteita (PHJ)
  2. Perinteisempi aurinkovoimala, joka kiinnitettäisiin metallitelineillä suljetun kaatopaikan jo olemassa oleviin pintarakenteisiin (Lahti Energia)

Voimaloiden tavoitteena on kestävän sähköntuotannon lisäksi tuottaa tutkimustuloksia siitä, millä tavoin ja millä teknologialla suljetun kaatopaikan aurinkovoimalat tulisi Suomen ilmasto-olosuhteissa rakentaa. Voimaloiden rakentamiselle myönnettiin vuonna 2018 Työ- ja elinkeinoministeriön korotettua energiatukea ja niiden hankinta on määrä kilpailuttaa vuoden 2019 alkupuoliskolla. Päätöksiä voimaloiden rakentamisesta ei ole vielä tehty.

Hukkalämpöjen hyödyntäminen Kujalan jätekeskuksessa

LATE-lajittelulaitoksen käsittelemistä jätteistä syntyy vuosittain noin 10 000 tonnia seula-alitteita (alle 80 mm jakeet, yhdyskunta- ja rakennusjäte), jotka eivät nykyisellään sovellu hyödynnettäväksi muualla kuin jätteenpolttolaitoksessa. Tutkimusten mukaan näiden jakeiden massasta jopa 50 % on vettä. Vuoden 2018 aikana PHJ suoritti kuivauspilotin näiden jätejakeiden kuivaukseen liittyen, sillä suuret vesipitoisuudet aiheuttavat yhtiölle ylimääräisiä kuluja. Muita kuivattavia jätejakeita olivat SRF -polttoaine sekä murskattu risujäte. Kuivauspotentiaalin todentamisen lisäksi projektissa tarkasteltiin sitä, voitaisiinko alueella syntyviä hukkalämpöjä valjastaa kuivauksen pääasialliseksi lämmönlähteeksi. Jätekuivauksen suoritti oululainen yritys nimeltä SFTec Oy.

Kuivausten osalta parhaita tuloksia saatiin alle 20 mm seula-alitteiden osalta, joissa kosteuspitoisuudet laskivat jo 60 asteen lämpötilassa noin 40-50 prosenttiyksikköä. Tulokset ovat kosteusvähenemän lisäksi lupaavia myös siitä syystä, että alueelta olisi saatavilla runsaasti tähän lämpötilaan yltäviä hukkalämpöjä. Potentiaalia voidaankin pitää siinä määrin lupaavana, että jatkotarkastelut asian suhteen ovat suositeltavia.