Yhtiön historia

25 vuodessa jätehuolto on muuttunut kaatopaikkatoiminnasta kiertotalousteollisuudeksi ja Kujalan kaatopaikka kauniiksi Kujalan jätekeskukseksi. Jätehuollossa kiertotalous tarkoittaa, että erilaisista jätevirroista otetaan jätteenkäsittelyn prosesseissa talteen kaikki uusioraaka-aineeksi kelpaava materiaali neitseellisten raaka-aineiden säästämiseksi.

2017

Yhtiön vastaanottamien jätteiden kokonaishyödyntämisaste nousi ennätykselliseen 94 %:iin. Vastaanotetusta yhdyskuntajätteestä hyödynnettiin 95 %. Yhdyskuntajätteen materiaalikierrätyksen aste toimialueen muut toimijat mukaan lukien oli 43 %. Käsittelytoiminnan kulmakivenä toimivan LATE-lajittelulaitoksen koekäyttö jatkui syyskuulle 2017, jolloin laitos vastaanotettiin prosessitoimittajalta. Koska laitoksen kapasiteetti ja käytettävyys eivät vastanneet tavoitteita, aloitettiin revision suunnittelu. Vuoden 2017 alussa voimaan tulleen hankintalain sidosyksikkösäännökset rajaavat markkinaehtoisen myynnin määrän liikevaihdosta 10 %:iin vuodesta 2018.  Markkinaehtoisen toiminnan vähentämiseen varauduttiin mm. lopettamalla sekalaisen rakennusjätteen vastaanotto ja rajoitettiin muunkin yritysjätteen vastaanottoa toimialueen ulkopuolelta. Kärkölässä alkoi kunnan järjestämä jätteenkuljetus 1.7.2017. Jäteasemilla kävi ennätysmäärä, lähes 160 000 asiakasta.

2016

Yhtiön vastaanottamasta yhdyskuntajätteestä hyödynnettiin 96 % ja vastaanotetusta kokonaisjätemäärästä 92 %. Kujalan jätekeskukseen valmistui mekaanista erottelutekniikka hyödyntävä LATE-lajittelulaitos, joka erottelee energia-, seka- ja rakennusjätevirroista materiaalikierrätykseen soveltuvia raaka-aineita. Neuvontatapahtumissa tavoitettiin lähes 10 000 asukasta ja jäteasemilla yli 140 000 kävijää. Jäteasemien aukioloaikoja laajennettiin. Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy:n ekopisteverkosto aloitti toimintansa 1.1.2016 ja PHJ:n ylläpitämät ekopisteet lakkautettiin. Jätelaitosyhdistys ry myönsi toimitusjohtaja Tuula Honkaselle Vuoden Vääntäjä -palkinnon sitkeästä yrittämisestä ja alan kehitystyöstä.

2015

Pakkausasetuksen mukainen kartonki-, lasi-, metalli- ja muovipakkausjätteiden tuottajavastuu astui voimaan 1.5.2015. Keräysverkosto aloittaa toimintansa 1.1.2016. Yhdyskuntajätteestä hyödynnettiin 92 % ja vastaanotetusta kokonaisjätemäärästä 89 %. Yhtiön hallitus teki 6.5.2015 investointipäätöksen mekaanisen jätteenkäsittelylaitoksen rakennuttamisesta Kujalan jätekeskukseen. Laitosinvestointi on suuruudeltaan 11,2 milj. euroa. Laitos valmistuu lokakuussa 2016. Toimialueen kuntien jätehuoltomääräykset uudistuivat ja yhtenäistettiin 1.5.2015 alkaen. Määräyksillä edistetään materiaalien kierrätystä: Yli 10 huoneiston kiinteistöjen on tietyillä asemakaavoitetuilla alueilla vuoden 2016 alusta alkaen erilliskerättävä myös lasi- ja metallipakkauksia. Kaikkien asuinkiinteistöjen, myös vapaa-ajanasuntojen on kuuluttava järjestetyn jätehuollon piiriin ja lajiteltava jätteensä vähintään energia- ja sekajätteeseen.

2014

Yhtiön toimitusjohtaja Tuula Honkanen ja Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy saivat Maailman Ympäristöpäivänä 5.6. Hämeen ELY-keskuksen myöntämän Hämeen Ympäristöpalkinnon tunnustuksena uraauurtavasta ja ansiokkaasta työstä syntypaikkalajitteluun perustuvan yhdyskuntajätehuollon kehittämisessä. Yhtiön englanninkielinen rinnakkaistoiminimi uusittiin vastaamaan paremmin nykyistä toimintaa. Uusi nimi Päijät-Häme Waste Management Ltd. korvasi aiemman jätteen hävittämiseen ja kaatopaikkatoimintaan viittaavan nimen Päijät-Häme Waste Disposal Ltd. Jäteasemien asiakasmäärät kasvoivat. Yhdyskuntajätteestä hyödynnettiin 95 % ja vastaanotetusta kokonaisjätemäärästä 91 %. Labio Oy:n biokaasulaitos aloitti toimintansa Kujalan jätekeskusalueella. Erilliskerätyn kattohuopajätteen käsittely aloitettiin Kujalan jätekeskusalueella.

2013

Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy täytti 20-vuotta tiistaina 18.6.2013. Merkkipäivää juhlittiin työn merkeissä henkilökunnan jalkautuessa kaikille jäteasemille antamaan asiakkaille lajitteluneuvontaa ja auttamaan kuormanpurussa. Nestemäisten jätteiden käsittelylaitokselle, OILIlle alettiin vastaanottaa myös öljynerotuskaivolietteitä. Yhdyskuntajätteistä hyödynnettiin 95 %.

2012

Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n hallintoneuvosto lakkautettiin kevään yhtiökokouksessa. Lakkauttaminen liittyi Päijät-Hämeen Jätelautakunnan perustamiseen. Jätelautakunta tekee lain määräämät julkisoikeudelliset päätökset mm. jätehuoltomääräyksistä ja maksuista. Päijät-Hämeen Jätehuolto vastaa jätehuollon operatiivivista tehtävistä. Palveluverkoston uudistustyön tuloksena vuoden aikana uudistettiin Padasjoen jäteasema. Lisäksi investoitiin nestemäisten jätteiden käsittelylaitoksen saneeraukseen, minkä seurauksena vuoden 2013 alussa voitiin aloittaa öljynerotuskaivolietteiden vastaanotto. Yhdyskuntajätteestä hyödynnettiin 91 %.

2011

Artjärven kunta liittyi Orimattilan kaupunkiin. Energiajätteen murskauslaitos Murre otettiin käyttöön. Toimistorakennusta laajennettiin.

2010

Allekirjoitettiin energiajätteestä valmistetun polttoaineen toimitussopimus Lahti Energia Oy:n kanssa. Hollolan jäteasema uudistettiin. Biokaasupumppaamoa laajennettiin. Kaatopaikan laajennusosa II otettiin käyttöön. Käynnistettiin murskalaitosinvestointi.

2009

Kaatopaikkajätteen siirtokuormaus lajitteluterminaali LATEssa ja energiana hyödyntäminen Kotkan Energia Hyötyvoimalassa alkoi. Heinolan Pikijärven vanhan kaatopaikan jälkihoitotyöt saatiin päätökseen, kaatopaikkavedet johdettiin puhdistamolle ja jäteasema uudistettiin. Yhdyskuntajätteistä hyödynnettiin 89 %. Vaakaa laajennettiin.

2008

Kujalan kaasunkeräysjärjestelmää laajennettiin suljetulla kaatopaikalla. Hyötyjätekenttä II laajennettiin 1,7 hehtaarin verran. Kaatopaikkajätteen energiahyödyntäminen Ekokemin Jätevoimalassa alkoi. Geotuubimenetelmä nestemäisten jätteiden käsittelyssä vakiintui. Ekomaksu otettiin käyttöön 1.7.2008.

2007

Toimintajärjestelmä ISO 9001, ISO 14001 ja OHSAS 18001 sertifioitiin. Otettiin käyttöön Kujalassa uusi kaatopaikka, nestemäisten jätteiden käsittelylaitos ja mikroturbiinilaitos. Otettiin käyttöön Hollolan maankaatopaikan ylläpidosta ja tehtiin palvelusopimus Hollolan kunnan kanssa. Orimattilan uusi jäteasema valmistui. Hollolan vanhan kaatopaikan jälkihoitotyöt saatiin valmiiksi.

2006

Pilaantuneiden maiden käsittelytoiminta aloitettiin. Esitykset kunnille asuntokohtaisen ekomaksun käyttöönotosta.

2005

Palvelusopimus kaatopaikalle menevän asumisjätteen energiahyötykäytöstä allekirjoitettiin Kaakkois-Suomen Hankintarenkaan jäsenenä Kotkan Energia Oy:n kanssa. Kujalan Komposti Oy:n biojätteen ja lietteiden kompostointilaitos aloitti toimintansa. Kujalan jätekeskus sai uuden ympäristöluvan. Lahden kaupungin kanssa tehtiin Kujalan alueesta 30 vuoden maanvuokrasopimus. Sähkö- ja elektroniikkaromun keräys tuottajavastuulle.

2004

33 ekopistettä uudistettiin Lahdessa ja Heinolassa. Kujalan Komposti Oy:n kompostointilaitoksen rakentaminen käynnistyi. Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy, Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy, Kymenlaakson Jäte Oy sekä Mikkelin jätehuolto (nyk. Metsäsairila Oy) perustivat Kaakkois-Suomen Hankintarengas -nimisen yhteistyöelimen kaatopaikalle menevän jätteen energiahyödyntämistä varten. Yhdyskuntajätteestä hyödynnettiin 56 %.

2003

Kujalan YVA valmistui ja ympäristöluvan valmistelu käynnistyi. Perustettiin Kujalan Komposti Oy yhdessä Lahti Aqua Oy:n (aik. Lahti Vesi Oy) kanssa. Kujalan toimistorakennuksen laajennus valmistui. Ekopisteiden (hyötyjätepisteiden) uudistus käynnistyi.

2002

Kujalan kaatopaikkakaasujen talteenottojärjestelmä otettiin käyttöön. Heinolan Pikijärven ja Hollolan Aikkalan kaatopaikat suljettiin ja toiminta jatkui jäteasemina. Kaikki jätteenkäsittelytoiminnot keskitettiin Kujalan jätekeskukseen Lahteen. Käynnistettiin Kujalan toiminnan kehittämisen ympäristönvaikutusten arviointi (YVA).

2001

Nastolan kunta yhtiön osakkaaksi. Kujalaan valmistui uusi vastaanottoalue, jossa vaaka-asema, pienjäteasema Pilleri, hyötyjätteiden varastointikenttiä, sosiaali- ja toimistotilat. Yhdyskuntajätteistä hyödynnettiin 50 %.

2000

Pienkiinteistöt mukaan kiinteistökohtaiseen syntypistelajitteluun ja kahden astian – energiajäte ja kaatopaikkajäte – keräysjärjestelmään. Ensimmäiset ongelmajätteiden vastaanottoon tarkoitetut huoltoasemakontit otettiin käyttöön Lahdessa.

1999

Yhtiön hallitus hyväksyi laatu- ja ympäristöpolitiikan. Säännöllinen kaatopaikkakuormien tarkastus aloitettiin. Paperinkeräys tuottajavastuulle.

1998

Syntypaikkalajitteluun perustuva jätehuoltojärjestelmä otettiin käyttöön. Energiajätteen keräys aloitettiin kaupunkiseudun taajamissa. Öljyisten maiden käsittely aloitettiin OILI –vastaanotto- ja käsittelyasemalla. Säännölliset lokkilaskennat ja –karkotukset käynnistettiin.

1997

Asikkalan ja Padasjoen kaatopaikat suljettiin. Kujalan jätekeskus sai ympäristöluvan.

1996

Sopimus energiajätteen toimittamisesta Kymijärven voimalaitokselle Lahteen. Orimattilan jäteasema aloitti toimintansa. Sysmän kunta tuli yhtiön osakkaaksi.

1995

Pukkilan ja Myrskylän kunnat yhtiön osakkaiksi.

1994

PHJ:n toiminta alkoi ja Kolavan kaatopaikka siirtyi perustetun yhtiön hoitoon. Orimattilan kaupunki yhtiön osakkaaksi. Viisi kaatopaikkaa toimialueella suljettiin. Uusi jätelaki astui voimaan 1.1.1994. Yhtenäiset jätehuoltomääräykset kaikkiin osakaskuntiin. Yhdyskuntajätteistä hyödynnettiin n. 30 %.

1993

Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy (PHJ) perustettiin. Osakkaaksi yhdeksän kuntaa: Artjärvi, Asikkala, Heinola, Heinolan maalaiskunta, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Lahti ja Padasjoki.

1960-1980 –luvut

Alue tunnettiin Kolavan kaatopaikkana. Pääosa yhdyskuntajätteistä poltettiin Mukkulan jätteenpolttolaitoksessa Lahdessa.

1950-luku

Kujalan kaatopaikka-aluetta ryhdyttiin käyttämään Lahden kaupungin kaatopaikkana.